Antirasismi kuuluu kaikille ja jokaiselle työpaikalle. Se on aktiivista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan ja tie nykyistä monimuotoisempaan työelämään. ”Suomi tarvitsee tahtotilaa ja toimia rasismin purkamiseksi”, kehittämispäällikkö Mona Eid sanoo. Ryhtyisitkö sinä antirasismin asiantuntijaksi?
Mona vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antirasistisen työotteen vahvistamiseen, kiihdyttämiseen ja valtavirtaistamiseen liittyvää kaksivuotista hanketta.
”Tarvetta on, sillä THL:n väestötutkimusten mukaan yli 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista on kokenut Suomessa syrjintää ja heistä 75 prosenttia etniseen taustaan, ihonväriin tai alkuperään liittyen. Asennetutkimukset kertovat myös, että tietyt väestöryhmät, kuten romani- tai somalialaistaustaiset kohtaavat negatiivisia asenteita eniten. EU-tason selvitykset rasismista eivät myöskään ole Suomen kannalta kovin mairittelevia”, Mona kertoo.
Mona määrittelee rasismin ihmisryhmiin tai yksilöihin kohdistuvaksi eriarvoiseksi toiminnaksi ja ajattelumalliksi, jossa ryhmä tai yksilö nähdään alempiarvoiseksi johtuen hänen ihonväristään, etnisestä taustastaan tai syntyperästään. Tähän liittyvät usein myös kieli- ja uskontokysymykset.
Kun nimi vaikuttaa enemmän kuin osaaminen
Helsingin yliopistossa työskentelevän sosiologi Akhlaq Ahmadin kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla kertoo puolestaan rakenteellisen rasismin ilmenemisestä.
”Työnhakija, jolla on suomalaiseksi mielletty nimi, kutsutaan todennäköisemmin työhaastatteluun kuin tismalleen samalla koulutuksella, kielitaidolla ja työkokemuksella työtä hakeva henkilö, jolla on ulkomaalaiseksi mielletty nimi”, Mona sanoo.
Tutkimus esimerkiksi osoitti, että saadakseen yhtä paljon työhaastattelukutsuja kuin suomalaistaustainen hakija, somalialaistaustaiseksi mielletyn hakijan oli lähetettävä lähes nelikertainen määrä työhakemuksia. Eli siinä, missä suomalaistaustainen työnhakija sai 390 haastattelukutsua lähetettyään tuhat työhakemusta, somalialaistaustaisen työnhakijan oli lähetettävä niitä yli kolminkertaisesti enemmän saadakseen saman määrän kutsuja.
Juhaksi Juhan paikalle vai monimuotoista työelämää?
Rasismilla on monet kasvot. Se voi olla muun muassa vuorovaikutuksessa ilmenevää ja systeemistä tai rakenteellista, kuten edellä kuvatussa esimerkissä. Eri muodoistaan johtuen rasismi on jokapäiväistä ja sitä esiintyy eri elämänalueilla. Pahimmillaan rasismista ja siitä kumpuavasta huonovointisuudesta kasvaa ylisukupolvinen kierre.
”Valitettavasti meillä on työelämän rasismia. Ennakkoluulot voivat olla tiedostamattomiakin, joihin vaikuttavat ne tarinat, joita yhteiskunnassa kerrotaan tietyistä väestöryhmistä. Saatamme puhua hyvistä ja huonoista maahanmuuttajista sekä tehdä yleistyksiä”, Mona sanoo.
”Koska ennakkoluulot vaikuttavat päätöksentekoomme, meidän tulee tulla niistä tietoisiksi. Haemmeko esimerkiksi rekrytoinneissa uutta Juhaa entisen Juhan paikalle vai luommeko tilaa työelämän monimuotoisuudelle?”
Yhteiskunnalliset tarinat vaikuttavat itsetuntoon
Mona tulee suomalais-egyptiläisen taustansa kautta kahden kulttuurin perheestä. Myös hän on saanut osansa rasismista. Räikeimmät kokemukset liittyvät vuorovaikutustilanteisiin ja ”mene takaisin sinne, mistä tulit” -tyyppisiin huuteluihin.
”Mediassa ja julkisissa keskusteluissa vallinnut negatiivinen kuva arabeista tai muslimeista vaikutti itsetuntooni kasvuvuosina Suomessa. Ylipäätään yhteiskunnalliset tarinat vaikuttavat ihmisiin ja heidän itsetuntoonsa. Niitä vastaan on raskasta taistella yksilönä.”
Monan tausta on kuljettanut myös opiskelu- ja työtehtäviin, jotka liittyvät rasismin ja tänä päivänä yhä enemmän antirasismin teemoihin.
Antirasismi kutsuu aktiiviseen toimintaan
”Antirasismi kutsuu aktiiviseen toimintaan rakenteellisen rasismin purkamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Se on eri asia kuin rasismin vastaisuus, joka voi helposti jäädä vain sanoiksi ja kauniiksi puheiksi. Nollatoleranssi ei riitä – tarvitaan myös tekoja”, Mona sanoo.
Käsitteenä antirasismi on valtavirtaistunut Suomessa muutaman viime vuoden ajan. Siitä kiitos kuuluu Monan mukaan kansalaisyhteiskunnalle sekä tutkijoille, jotka ovat nostaneet käsitteen yleiseen keskusteluun. Vaikutusta on ollut myös EU:n antirasistisella toimintaohjelmalla 2020-2025, joka velvoittaa jäsenvaltioita kansallisella tasolla toimimaan erityisesti rakenteellisen rasismin purkamiseksi.
”Suomessa hyvien väestösuhteiden ja rasismin ehkäisemisen toimenpideohjelma tehtiin 2021. Se oli kunnianhimoinen ohjelma rakenteellisen rasismin poistamiseksi ja antirasismin edistämiseksi. Sitä työtä tulisi jatkaa nyt uudessa hallituksen rasismin vastaisessa toimenpideohjelmassa”.
Ryhtyisitkö sinä antirasismin asiantuntijaksi?
Mona muistuttaa, että kaikki yli 30 henkilön organisaatiot Suomessa ovat velvoitettuja tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.
”Tässä yhteydessä on hyvä ottaa entistä vahvemmin esiin myös antirasismi teemana. Miten esimerkiksi voimme edistää monimuotoisempaa rekrytointia, miten suhtaudumme häirintätapauksiin ja vihapuheeseen, miten kyseenalaistamme vallitsevia ennakkoluuloja?”
THL:n vuoden 2024 alussa starttaama ”Antirasistisen työotteen vahvistaminen: kiihdyttämistä ja valtavirtaistamista” -hanke on edennyt kiihdyttämisvaiheeseen.
”Käynnissä on parhaillaan kiihdyttämö-haku, jossa haemme erilaisia organisaatioita eri toimialoilta vuoden kestävään oppimisprosessiin. Tavoitteena on vähentää rasismia ja syrjintää, vahvistaa antirasistista osaamista ja antirasistisia rakenteita organisaatioissa, kerätä hyviä käytäntöjä, tehdä tutkimusta”, Mona kuvailee.
”Haku on käynnissä 28.10.2024 asti, joten nyt on hyvä hetki toimia. Odotan kiihdyttämöltä innovatiivista ja innostavaa yhteistä oppimisympäristöä sekä elämyksiä ja oivalluksia.”
Lue lisää hankkeesta tästä linkistä
Miten antirasismi ja Suomen kohtalonkysymys kohtaavat?
Suomi kilpailee työväestä monen muun länsimaan kanssa. Kun katsotaan eri maiden samankaltaisia päälaellaan olevia väestöpyramideja, on selvää, että lisää työtekijöitä tarvitaan.
”Kyse on siitä, miten onnistumme olemaan houkutteleva maa työntekijöille, miten kotoutamme ja integroimme ihmisiä siten, että he haluavat antaa parastaan ja voivat toteuttaa sekä omaa potentiaaliaan että omia unelmiaan Suomessa omista lähtökohdistaan käsin. Tämä on suomalaisen hyvinvointivaltion ja koko Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys, jossa antirasismilla on merkittävä rooli”, Mona summaa.
