Vastuullisuudesta puhuttaessa katseet kääntyvät nopeasti yrityksiin, joiden harteille on 2010-luvun kuluessa kasaantunut eri suunnilta jatkuvasti kasvavien ja kehittyvien vastuullisuusodotusten painetta. Taustasyyt tälle kehitykselle löytyvät ennen kaikkea talousjärjestelmästä – valistuneet kuluttajat ovat alkaneet vaatia tuotteilta ja palveluilta vastuullisuutta, eikä perinteinen näkemys yrityksistä puhtaasti voiton maksimoijana ole enää ajankohtainen. Vastuullisesta toiminnasta on tullut monelle yritykselle kilpailuvaltti tai vähintäänkin keino pysyä markkinoilla kilpailijoiden tasolla.
Vastuullisuus on valintoja
Valtion toiminta mielletään helposti tästä kehityksestä erilliseksi. Vastuullisuushan vaikuttaa sisäänrakennetulta valtion virastojen ja laitosten missioon ja strategiaan, kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi.
”Tärkein tehtävämme on ratkaista yhteiskunnan polttavia kysymyksiä, joilla on vaikutusta ympäristöön.” Suomen ympäristökeskus
”Kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina.” Poliisihallitus
”Tavoitteena on taata kansalaisille mahdollisuudet kehittää itseään koulutuksen ja kulttuuripalvelujen avulla, turvata työelämän vaatima ammattitaito, vahvistaa kansallista kulttuuria sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä.” Opetus- ja kulttuuriministeriö
”Edistämme väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, ehkäisemme sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä kehitämme hyvinvointiyhteiskuntaa.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
”Turvaamme ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja.” Sosiaali- ja terveysministeriö
Vastuullisuus voidaan tiivistäen kuvata yksittäisen yhteisön ja yhteiskunnan välisenä vuorovaikutuksena. Kaikenlaiset yhteisöt vaikuttavat niitä ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Samanaikaisesti yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja sen toimintaedellytyksiin. Valtionhallinnon rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on merkittävä – tehtävien kirjo ulottuu kansalaisten turvallisuuden takaamisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä ympäristöstä huolehtimisesta aina kattavan perusopetuksen tarjoamiseen. Yrityksiin kohdistuvat vastuullisuuden odotukset aiheuttavat myös valtionhallinnolle paineen kertoa toimintansa vastuullisuudesta. Yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa painetta vastuullisesta liiketoiminnasta ei siis valtionhallinnossakaan voida ohittaa.
Valtionhallinnon tehtävänä on varmistaa, että toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ovat halutun suuntaisia.
Keskeisimpien sidosryhmien, kuten kansalaisten, yritysmaailman ja kolmannen sektorin, näkemykset siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää näkyvät valtionhallinnon työssä valtioneuvoston ohjaustyössä – demokraattisessa järjestelmässä äänestäjät valitsevat päättäjät. Valtionhallinnon tehtävänä on kuitenkin huolehtia yhteisten tavoitteiden eteen tehtävästä työstä ja varmistaa, että toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ovat halutun suuntaisia. Lakisääteisiä tehtäviä voidaan toteuttaa eri tavoin, ja toimintasuuntaa valitessa tehdään myös valintoja siitä, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla on yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Kestävän kehityksen tavoitteet valtion vastuullisuuden kehyksenä
Valtionhallinnon vastuullisuus on kuitenkin erilaista kuin yritysten, eikä vastuullisuutta kannata pyrkiä irrottamaan valtionhallinnon ydintehtävistä omaksi erilliseksi osa-alueekseen. Mielekkäämpää on pyrkiä tekemään vastuullisuustyö näkyväksi. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteet, joihin Suomen valtio on sitoutunut, luovat raportoinnille luontevan kehikon. Tavoitteet kattavat laaja-alaisesti globaalit kestävyyshaasteet, ja jokaisella valtionhallinnon organisaatiolla on mahdollisuus myötävaikuttaa tavoitteiden saavuttamisen edistämiseen.
Vastuullisuus näkyväksi -hankkeen tarkoituksena on käynnistää valtionhallinnon yhteisen vastuullisuusraportoinnin raportointikehikon luominen Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteisiin nojaten. Yhteinen tapa raportoida lisää valtionhallinnossa jo tehtävän vastuullisuustyön läpinäkyvyyttä, julkisuutta ja tavoitettavuutta. Koko valtionhallinnolle yhteisen raportointikehikon avulla on mahdollista saada yhdenmukaista, vertailtavaa ja kumuloitavaa tietoa siitä, miten valtionhallinnon työllä myötävaikutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Vastuullisuusraportoinnilla tavoitellaankin useita hyötyjä. Mahdollisimman avoin kuvaus valtionhallinnossa tehtävästä työstä kestävän kehityksen tavoitteiden eteen voi parhaimmillaan lisätä kansalaisten luottamusta valtionhallinnon toimintaan. Luottamus muodostaa kivijalan valtionhallinnon tehokkaalle työlle aikamme globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemisen edistämisessä.
