Tässä talossa resurssitehokkuus näkyy ja tuntuu. Talon arkisiin tapoihin kuuluu niin jätteiden lajittelu, pyörällä tai biokaasuautolla ajaminen kuin energiantuotanto omin voimin – ja moni muu ekoteko siltä väliltä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymässä eli HSY:ssä rakennetaan yhdessä maailman kestävintä kaupunkiseutua. Vuonna 2018 laaditun ja vuoteen 2025 tietä viitoittavan strategian tekemiseen osallistui niin oma henkilöstö kuin laaja joukko keskeisiä sidosryhmiä.
Yhdessä tekeminen vastuullisuuden viitoittamalla tiellä näkyy työympäristössä. Uusi toimitalo on suunniteltu kestävän kehityksen hengessä, töihin kuljetaan pääsääntöisesti julkisilla tai pyöräillen ja työajoja ajetaan biokaasuautoilla. Henkilöstön taukotilassa ei voi olla ohittamatta lajittelupisteitä eikä työtiloissa virkistäviä viherseiniä. Aurinkopaneelit tuottavat energiaa omiin tarpeisiin.
”Haluamme olla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä ja tehdä enemmän kuin vain laki velvoittaa”, ympäristöasiantuntija Marika Visakova sanoo hymyillen.
Kierrätysasteen kasvua etunojassa
”Ympäristöasioissa jokainen voi vaikuttaa ja jokainen teko on tärkeä”, ympäristöasiantuntija Marika Visakova sanoo.
HSY:n tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja tuotettujen palvelujen kasvihuonepäästöjä kolmanneksella vuoteen 2025 ja olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteisiin päästään mm. vähentämällä kaatopaikkojen hajapäästöjä, parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa.
Jätehuollon ammattilainen on asettanut yhdyskunta- ja kotitalousjätteen kierrätysasteen tavoitteeksi 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. EU:n jätedirektiivissä vastaava tavoite on asetettu vuoteen 2030, joten HSY on etunojassa. Suunta on oikea ja kierrätysaste on jo noin 50 prosentissa.
Tavoitteena on paljon muutakin, kuten tehostaa jätevedenpuhdistusta ja pienentää mereen laskevan ravinnekuormituksen määrää entisestään, vaikka asukasmäärä pääkaupunkiseudulla kasvaa. HSY on sitoutunut myös esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteisiin ja Itämerisitoumukseen. Ei ihme, että HSY on tänä päivänä vetovoimainen työantaja.
”Meidät tunnetaan isona ympäristöalan toimijana. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneet pitävätkin HSY:tä vetovoimaisena työpaikkana”, Marika toteaa.
Käytännön tekoja arjessa
HSY muutti uuteen toimitaloon Helsingin Ilmalaan vuoden 2018 alussa. Saman katon alle muutti 310 henkilöä viidestä eri toimipisteestä. Muuton myötä liikkuminen paikasta toiseen väheni ja samalla kestävä liikkuminen julkisilla liikennevälineillä helpottui, kiitos ihanteellisen sijainnin radan varressa.
”Pyöräillä tai lenkkeillen töihin tuleminen on tehty niin helpoksi kuin se vain on toimitilojen suhteen mahdollista. Talosta löytyvät erinomaiset sosiaalitilat suihkuineen ja kuivauskaappeineen, pyöräparkkeineen ja pyörien huoltopisteineen. Tilat ovat ahkerassa käytössä päivittäin”, Marika kertoo.
Kysely kertoo, miten kestävä
liikkuminen on kehittynyt.
HSY tukee henkilöstön liikkumista julkisilla liikennevälineillä matkakortein ja -setelein. Koska osa työntekijöistä tarvitsee autoa työpäivän aikana, talossa on panostettu yhteiskäyttöautoihin, joista osa kulkee biokaasulla. Teemaan sopivasti HSY myy Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvää biokaasua liikennepolttoaineeksi.
Työssään autoa ajaville on tarjottu taloudellisen ajotavan koulutusta. Päivittäistä liikkumista voi pienentää myös etätöillä, joita voi tehdä niin paljon kuin työt antavat myöden. Parkkihallista löytyy 30 HSY:lle varattua auton paikkaa, mikä on aika vähän henkilökunnan määrään verrattuna. Lisää parkkitilaa löytyy tarpeen mukaan lähialueelta.
”Toteutamme tänä syksynä henkilöstön liikkumista selvittävän kyselyn, jolloin saamme täsmätietoa siitä, miten kestävä liikkuminen on kehittynyt. Samalla selvitämme mahdollisia pullonkauloja, jotka estävät kestävien liikkumismuotojen käytön”, Marika kertoo.
Eletään niin kuin opetetaan
Mittavat tapahtumaportaat ovat HSY:n toimitilojen sydän. Portaille voi asettua tekemään töitä ja ne sopivat nimensä mukaisesti isommankin porukan vetäviin tilaisuuksiin.
Valoisat ja vaaleat toimitilat huokuvat raikkautta. Talon energiatehokkuutta ei välttämättä hoksaa päältä päin, mutta se näkyy ja tuntuu mm. valaistuksessa, ilmastoinnissa, lämpötilan säädöissä, tilankäytön tehokkuudessa, vesikalusteissa ja jätekeräyksessä. Talo myös tuottaa itse energiaa katolta löytyvien aurinkopaneelien avulla. Pieni viherkatto auttaa hulevesien hallinnassa.
Toimitalo on lähes nollaenergiatalo, jonka minimaalinen energiantarve katetaan uusiutuvalla energialla. Talo on saanut LEED-ympäristöluokituksen korkeimman Platina-tason. Hiilijalanjälki on käytön ajalta 40 prosenttia pienempi kuin vastaavissa aiemmin rakennetuissa kiinteistöissä.
Resurssitehokkuus vaatii
totuttelua ja opettelua.
Marika kuului suunnitteluvaiheessa HSY:n toimitilaryhmään. Nyt hän koordinoi muun työn ohella ekotukitoimintaa, jota kautta hän on mukana myös resurssitehokkuutta toteuttavan työryhmän toiminnassa. Ekotukihenkilönä Marika edistää, tukee ja opastaa työyhteisöä ympäristöasioissa.
Muutto omista huoneista monitoimitilaan on vaatinut Marikan mukaan totuttelua ja opettelua – samoin kuin resurssitehokkaiden tilojen käyttö ja vaikkapa jätteiden lajittelu. Resurssitehokkuuden huomaa jo henkilöstön keittiö- ja taukotilan lajitteluseinästä ja -saarekkeesta sekä ruokahävikin minimoinnista.
”Uusia tiloja on ilo esitellä talon ulkopuolisillekin. Pyrimme elämään täällä kuten opetamme.”
Teksti: Sari Okko | Kuvat: HSY ja HSY / Elina Manninen
