Digitalisaatio mahdollistaa ilmastovaikutusten vähentämistä monilla sektoreilla. Vähemmän esillä ollut näkökulma on digitalisaation oma ympäristöjalanjälki, joka voi olla jopa samaa luokkaa kuin lentämisen. Traficomin johtava asiantuntija Petri Makkonen kertoo, mistä on kysymys.
Kansallinen näkökulma bitteihin ja ilmastonmuutokseen pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön marraskuussa 2019 asettamaan työryhmään, jonka tehtäväksi tuli Suomen ensimmäisen tieto- ja viestintäteknologia-alan eli ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian laatiminen.
”Tavoitteena on ollut löytää yhteinen näkemys ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa sekä suositella keinoja vaikutusten hallitsemiseksi. Tarkoituksena on edistää ekologisesti kestävää digitalisaatiota sekä tukea ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista”, Makkonen summaa.
Jokaisen bitin siirtäminen vie sähköä ja aiheuttaa päästöjä
Kyseessä on mittava ja haastava työkenttä jo pelkästään siksi, että koko tieto- ja viestintäteknologia-alan rajaaminen on haastavaa: mistä se alkaa ja mihin se päättyy? Koronavuodet vauhdittivat merkittävästi digiloikkaa niin suomalaisilla työpaikoilla kuin kodeissa, mutta digitaalisten palvelujen käytön ympäristövaikutuksista on toistaiseksi puhuttu vähemmän.
”ICT-alalla on kaksi puolta, joista toinen saattaa jopa yllättää”, Petri Makkonen sanoo. (kuva Traficom)
Kansalaisen on mahdotonta arvioida, millaisen hiilijalanjäljen vaikkapa Netflix-elokuvan katselu aiheuttaa, jos otetaan huomioon koko ketju elokuvan tuotannosta sen siirtoon ja katselulaitteisiin. Yksiselitteinen vastaus on käytännössä mahdoton, mutta kysymys kuvaa vähintäänkin siitä, kuinka monitahoisesta asiasta on kyse.
”ICT-alalla on kaksi puolta, joista toinen saattaa jopa yllättää. Yleensä tiedetään, että digitalisaatolla on paljon potentiaalia vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia monin tavoin. Vaikutukset eivät kuitenkaan jää pelkästään plussan puolelle, sillä viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja”, Makkonen sanoo.
”Alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia eli suurin piirtein samaa luokkaa kuin lentämisen. Jokaisen bitin siirtäminen vie sähköä ja aiheuttaa päästöjä.”
Vertailukelpoiselle ja luotettavalle datalle riittää kysyntää
ICT-alan merkitys ilmastokysymyksissä on nousujohteessa niin kansainvälisen tutkimuksen kuin yhteistyön näkökulmasta. Kansainvälistä tutkimustietoa löytyy jo ja lisää tulee kiihtyvään tahtiin. Vertailukelpoiselle ja luotettavalle tiedolle riittää nyt kysyntää.
Kotimaisella tasolla merkittäviä askeleita otettiin keväällä 2021 julkistetun kansallisen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian muodossa. Tämän myötä myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficom lähti keräämään viestintäverkkojen energiankulutusta koskevia tietoja ensimmäistä kertaa vuonna 2022.
”Tiedot perustuvat vuoden 2021 energiankulutukseen ja kuvaavat suomalaisten viestintäverkkojen vuosittaista sähkökulutusta ja sen jakaumaa kiinteiden verkkojen ja matkaviestinverkkojen välillä. Tiedot kerätään kerran vuodessa suurimmilta teleyrityksiltä. Tavoitteena on saada lisää dataa siitä, miten energiankulutus ja energiatehokkuus alalla kehittyvät”, Makkonen kertoo.
Samalla energiamäärällä enemmän bittejä
Digiloikka on lisännyt datan kulutusta ja uusien digitaalisten palveluiden määrää. Viestintäverkkojen ja datakeskusten suurimmat ympäristövaikutukset tulevat niiden käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Datan siirtoa ja prosessointia voivat lisätä myös uudet teknologiat kuten tekoäly, esineiden internet ja lohkoketjut. Datan siirron lisääntyessä energiatehokkuudella on kasvavaa merkitystä.
”Energiatehokkuuden paraneminen kompensoi datan käytön kasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Uudet teknologiasukupolvet ovat edeltäjiään parempia, mikä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että samalla energian määrällä saadaan siirrettyä enemmän bittejä. Kiinteä verkko on puolestaan energiatehokkaampi kuin mobiiliverkko”, Makkonen toteaa.
Suomen markkina on tunnetusti mobiilipainotteinen, ja mobiilidataa kulutetaankin asukasmäärään suhteutettuna jopa eniten maailmassa. Tämän taustalla on muun muassa Suomen edelläkävijyys mobiiliverkkojen käyttöönotossa ja rajattoman datansiirron sisältävät kiinteähintaiset mobiililiittymät.
Pitääkö olla huolissaan ja kuinka paljon?
”Tänä päivänä on vaikea löytää alaa, jossa ympäristö- ja ilmastoasiat eivät olisi esillä. On myös rohkeaa sanoa, ettei haitallisista ympäristövaikutuksista pitäisi olla huolissaan. Digitalisaation ympäristöjalanjälki ei ole ongelmista suurin, mutta sitä ei myöskään voi sivuuttaa”, Makkonen vastaa.
Petri Makkonen työskentelee johtavana asiantuntijana Traficomissa.
”Mitä kaikkea tästä sitten seuraa, se jää nähtäväksi, sillä olemme vasta tiedonkeruun alkumatkalla. Tärkeää on joka tapauksessa se, että ICT kantaa oman kortensa kekoon ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.”
Suomi on Makkosen mukaan digitalisaation ympäristövaikutusten tarkastelussa eurooppalaisittain hyvissä asemissa. Tästä kiitos kuuluu juurikin strategiatyölle, jonka ansiosta Suomi on ollut ensimmäisiä maita, jotka ovat nostaneet ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasiat kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.
”Emme joudu juoksemaan muita kiinni, vaan olemme kärkijoukoissa – joskin matkaa riittää”, Makkonen sanoo.
Lue lisää!
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:4
- https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/viestintaverkkojen-energiankulutus
Tiesitkö tätä?
- Ympäristövaikutuksia kuvataan usein hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen avulla.
- ICT-sektorin ympäristöjalanjäljellä tarkoitetaan sektorin aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia.
- ICT-sektorin kädenjäljellä tarkoitetaan positiivisia ympäristövaikutuksia, joita ICT:n käytöllä voidaan saavuttaa muilla toimialoilla.
