Kun organisaation missiona on ”Tietoa Maasta” ja visiona ”Yhteiseen suuntaan”, voi tapahtua jotain ihan uutta. Maanmittauslaitoksen käynnistämä ajattelutavan muutos perustuu ekosysteemeihin ja verkostoihin, jotka tuottavat sujuvia ja laadukkaita palveluita ajatuksella kaikki voittavat.
Maanmittauslaitoksen (MML) tarjoama selainpohjainen Kiinteistövaihdannan palvelu (KVP) on avoin niin yksityishenkilöille kuin yritysasiakkaille. Palvelun ansiosta tarvittavat sopimukset ja hakemukset voi tehdä sähköisesti vaikka omalta kotisohvalta käsin.
”Kyseessä on ekosysteemi eli tiedon, osaamisen, toimijoiden ja innovaatioiden ympärille muodostettu kokonaisuus, jossa toimijat rakentavat yhdessä uutta ja innovatiivista toimintaa – luomalla arvoa toisilleen ja asiakkailleen”, ekosysteemijohtaja, maanmittausneuvos Juha Tuomaala kertoo.
Muutamassa vuodessa ekosysteemiajattelusta on tullut uusi organisaatiokulttuuri ja elämäntapa. ”Vähän voimme rintaakin röyhistellä, koska olemme lähteneet kehitystyöhön etunojassa. Kun aikanaan perustimme ekosysteemijohtajan nimikkeen, kyllähän se kulmakarvoja nostatti”, pääjohtaja Arvo Kokkonen hymyilee.
Yksi toimiva palveluketju usean eri tiskin sijaan
Ekosysteemin kehittäminen on edellyttänyt mittavaa digiloikkaa ja yhteistyötä. Vuonna 2016 sen vauhdittamiseksi startattiin Kiinteistöasioiden digifoorumi, johon MML haastoi mukaan mittavan määrän sidosryhmiä ja sopimuskumppaneita. Paljon en tehty töitä, jotta uusi ajattelutapa on saatu lentoon.
”Kun teemme yhdessä, kaikkien organisaatioiden kyvykkyys ja tekijöiden osaaminen kasvavat”, pääjohtaja Arvo Kokkonen korostaa.
”Kaiken lähtökohtana on ollut julkisten palveluiden kehittäminen eri osapuolten kanssa yhteistyössä sen sijaan, että tarjoaisimme valmiita vastauksia ja yrittäisimme tehdä yksin. Ajattelutavan muutos on koko yhteistyön suurin voimavara”, Kokkonen korostaa.
”Kun lähdimme muuttamaan ajatteluamme, kartoitimme ne ekosysteemit, joissa meidän on oltava mukana. Yhdessä kehittämällä voimme palvella yhä paremmin sujuvien digitaalisten palveluketjujen kautta, jolloin asiakasta ei pompotella eri tiskiltä toiselle”, Tuomaala sanoo.
”Kehitystyössä on tarvittu seiväshyppääjän ominaisuuksia”
Yhteistyön myötä siilomaiset erillispalvelut on muutettu yhdeksi yhteiseksi palveluksi, jossa kaikki voittavat. Kokonaisarkkitehtuurin edistäminen edellyttää Kokkosen ja Tuomaalan mukaan sääntelyä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä, joista rakentuu se kokonaisuus, joka palvelee kaikkia kansalaisia ja edistää koko Suomen menestymistä.
”Muutosten tekemisen ja ajattelutapojen tuulettaminen vaatii siiloutuneessa maailmassa yhdessä tekemistä. Tässä kehitystyössä olemme tarvinneet seiväshyppääjän ominaisuuksia, jotta olemme päässeet siilojen yli”, Kokkonen kuvailee.
”Lähdemme siitä, että julkishallinto ei ole meitä, vaan asiakkaitamme varten. Ja kun teemme yhdessä, kaikkien organisaatioiden kyvykkyys ja tekijöiden osaaminen kasvavat. Me emme ole töissä vain Maanmittauslaitoksessa, vaan valtiolla.”
”Uudenlainen ajattelu edellyttää ekosysteemi-evankelistoja”
Ekosysteemi-ajattelu tuottaa tulosta. Sen myötä esimerkiksi peräti 2,6 miljoonaa pankkien holveissa ollutta paperista panttikirjaa on muutettu kahdessa vuodessa sähköiseksi, mikä on olennainen osa kiinteistön hankintaprosessin sujuvuutta.
Ekosysteemijohtaja Juha Tuomaala kertoo, että tuottavuus on kehittynyt, sillä ekosysteemi-ajattelun kautta vähemmällä saadaan enemmän aikaiseksi.
”Ilman eri toimijoiden yhteistä ongelmanratkaisukykyä emme olisi päässeet niin nopeasti kaikkia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun, joka nyt mahdollistaa pankeilta rajapintojen kautta tulevien yli 100 000 sähköisten panttikirjojen siirtohakemusten rekisteröinnin 94-prosenttisesti reaaliajassa”, Tuomaala toteaa.
Yhteistyön avulla on onnistuttu minimoimaan niin asiakaspolkua, palvelun hintoja kuin hallinnollista taakkaa. Tuottavuus on kehittynyt, sillä ekosysteemi-ajattelun kautta vähemmällä saadaan enemmän aikaiseksi.
”Uudenlainen ajattelu ei kuitenkaan edisty itsekseen, vaan se vaatii ns. ekosysteemi-evankelistoja, jotka lähtevät uudistumista organisaatioissa edistämään ja mahdollistamaan. Lainsäädännön kehittäminen ei välttämättä ole helppoa lukuisinen sudenkuoppineen, mutta kokeilemalla oppii”, Kokkonen lisää.
”Yli 200 vuotias organisaatiomme on nähty monia vaiheita pitkän elämänsä aikana. Ekosysteemi- ja verkostotoimintakaan ei ole lopullinen, vaan jatkuvan toiminnan kautta kehittyvä ratkaisu.”
Mikä Kiinteistö- ja huoneistoasioiden digifoorumi?
- Kiinteistö- ja huoneistoasioinnin kehittäminen vaatii yhteistyötä alan ammattilaisten kesken.
- Maanmittauslaitoksen digifoorumin tavoitteena on sähköisen kiinteistö- ja huoneistoasioinnin yhteisen prosessin kehittäminen yhdessä Kiinteistökaupan verkkopalvelun sopimusasiakkaiden ja Finanssialan keskusliiton, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton kanssa.
- Yhteistyön tavoitteena on tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja yhteinen sähköinen prosessi, joka tuo merkittäviä säästöjä ja parantaa palvelua eri kanavissa.
- Foorumin tehtävänä on seurata ja käsitellä sähköiseen kiinteistökauppaan ja kiinteistöasiointiin sekä uuteen huoneistotietojärjestelmään liittyviä asioita eri näkökulmista, sekä tuoda esiin asiakastarpeita palvelun kehittämiseksi.
Mikä Maanmittauslaitos (MML)?
- Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, kuten lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden käyttöä.
- Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja rekistereissään sekä huolehtimalla omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä. Tehtäviin kuuluu myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen.
- Laitoksen perustehtävistä säädetään laissa. MML on valtion virasto, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
- Maanmittauslaitoksella on 36 toimipaikkaa ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1600.
