Suomi on tunnettu maailmalla kansallisesta ennakoinnistaan. Olimme ensimmäinen maa, johon perustettiin tulevaisuusvaliokunta 30 vuotta sitten vuonna 1993. Tätä nykyä tulevaisuusvaliokuntia on ympäri maailmaa. Lisäksi Suomesta löytyy tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelma ja tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä ennakointia edistäviä ja kehittäviä yhdistyksiä, organisaatioita ja yksilöitä.
Voidaan sanoa, että olemme olleet monella tapaa ennakoinnin edelläkävijä. Jos tämä asema halutaan säilyttää, ennakoinnin tulee myös pysyä mukana muutoksessa. Viime vuosina ennakoinnin ammattilaiset ovat tunnistaneet useita kehittymiskohteita. Enenevässä määrin huomiota on kiinnitetty esimerkiksi tulevaisuusvaltaan: ketkä osallistuvat tulevaisuuskeskusteluihin, kenellä on valtaa määrittää, minkälainen tulevaisuus on ja minkälaisia tulevaisuuskuvia esitetään. On tunnistettu, että tulevaisuusvalta ei ole tasaisesti jakautunut, eivätkä esitetyt tulevaisuudetkaan ole usein kovin monimuotoisia. Jotta tulevaisuusvaltaa voidaan lisätä, tarvitaan menetelmiä, joilla ennakointi on entistä osallistavampaa. Tulevaisuusmuotoilu on yksi tapa laajentaa tulevaisuuvaltaa.
Kohti monimuotoista, monisukupolvista ja rajoja rikkovaa ennakointia
Tulevaisuusmuotoilun perusta on muotoiluajattelussa ja tulevaisuudentutkimuksessa. Tulevaisuutta tehdään yhdessä. Se ei synny tyhjiössä, vaan päätöstemme ja tekojemme seurauksena. Ihmiset tekevät tulevaisuuden ja juuri siksi heitä tarvitaan laajasti mukaan ennakointiin.
Mielestäni ennakoinnin tulisi kehittyä kohti monimuotoisuutta ja monisukupolvisuutta. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi hiljaisia ja äänettömiä ryhmiä sekä lapsia ja vanhuksia. Muotoiluajattelu lähtee aina liikkeelle ihmisestä ja huomioi näkemysten peiton. Aikamme monikriisejä ratkaistaan rajoja rikkovalla yhteistyöllä, jossa löytyy paikka niin yksilöille, yrityksille kuin yhteiskunnallisille toimijoille, ympäristönäkökulmaa unohtamatta.
Tulevaisuusmuotoilussa korostuvat innovatiiviset, soveltavat, ihmiskeskeiset muotoilun menetelmät, jotka ulottavat ennakoinnin kulmahuoneista kaikkialle ja tekevät tulevaisuudesta helpommin lähestyttävää. Ennakointia on perinteisesti tehty raportoiden. Kokemuksellisilla menetelmillä voidaan laajentaa tulevaisuuskeskusteluihin osallistuvien ihmisten määrää ja saada mukaan heitäkin, joita ennakointi ei muuten tavoittaisi. Tulevaisuusmuotoilussa voidaan tehdä esimerkiksi tulevaisuuden prototyyppeja eli fyysisiä koemalleja, visualisointeja tai äänitaideteoksia/kuunnelmia tulevaisuudesta, tulevaisuusnäyttelyitä jne. Muotoilun menetelmät mahdollistavat myös ajattelun avartamisen ja tulevaisuuksien kuvittelun uudella tavalla. Ihmisen on usein vaikea vastata kysymykseen, mitä toivot tulevaisuudelta. Siihen tarvitaan syötettä, jossa tulevaisuusmuotoilu voi olla apuna.
Tulevaisuusmuotoilua oppimassa
Valtion ennakoijien verkosto, jota koordinoidaan Valtiokonttorissa valtion työelämäpalveluissa, toteutti keväällä 2023 tulevaisuusmuotoilun perehdytyksen. Sen tavoitteena oli:
1) Esitellä tulevaisuusmuotoilu yhtenä tapana lähestyä ennakointia virastoissa ja niiden välillä, ja mahdollisesti joukkoistaa useampia ihmisiä sen äärelle.
2) Antaa osallistujille uusia tapoja lähestyä aihetta yhdessä isompien porukoiden kanssa.
Intron jälkeen työpajassa kokeiltiin käytännössä, miten tulevaisuusajattelun ja muotoiluajattelun menetelmät yhdistyvät tulevaisuusmuotoiluksi.
Työpajan fokukseksi valittiin virastojen onnistunut ennakointi 2030. Näin saatiin pelkän perehdytyksen ja uusien menetelmien sijaan runsaasti ideoita ja ajatuksia myös siitä, mitä virastojen onnistunut ennakointi 2030 voisi olla. Kolmen tunnin aikana osallistujat loivat yhteensä kuusi tulevaisuuden prototyyppiä virastojen onnistuneesta ennakoinnista vuonna 2030. Prototyyppeihin päästiin useamman ideointikierroksen kautta.
Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastausta:
- Miten kansalaisia osallistetaan?
- Minkälaista yhteistä ymmärrystä tarvitaan?
- Kuinka virastot työskentelevät yli hallinnonrajojen/julkisen hallinnon rajojen /kv rajojen ja rikastuttavat toinen toisiaan
- Minkälaisia lopputulemia tarvitaan VUCA-maailmassa, jossa haasteet eivät asetu tarkkarajaisen eksklusiivisesti yhdenkään viraston tai ministeriön vastuualueelle?
- Miten huomioidaan menestyksekkäästi eri aikajänteet?
- Miten ennakoidaan synkronissa?
- Kuka/Ketkä/Mikä taho seuraa raportointia?
- Minkälaista osaamista tarvitaan?
Virastojen onnistunutta ennakointia lähestyttiin ihminen keskiössä, sillä onnistunut ennakointi palvelee kansalaisia ja tehdään mahdollisesti yhdessä heidän kanssaan tulevaisuudessa. Tähän tarkoitukseen 11Helsinki oli valmistellut 3 erilaista tulevaisuuspersoonaa, joiden elämään tuotiin erilaisia muutosajureita, sillä ennakoinnista haluttiin kehittää tulevaisuuskestävää.
Muutosajureiden lisäksi syötettä oli haettu muun muassa julkisen hallinnon strategiasta ja tulevaisuusvaliokunnan julkaisuista. Myös perehdytykseen osallistujat olivat orientoivana tehtävänä havainneet muutoksen merkkejä, joita hyödynnettiin ideoinnissa. Olihan paikalla myös ennakoinnin asiantuntijoita.
Muun muassa seuraavia kysymyksiä pohdittiin:
- Entä jos tekoäly olisi osa ennakointitiimiä?
- Entä jos kansalaiset päättäisivät ennakoinnin kärkikohteet?
- Entä jos ennakointia tehtäisiin metaversumissa?
- Entä jos ennakoinnissa hyödynnettäisiin simulaatioita ja digitaalisia kaksosia?
- Entä jos monimuotoisuus olisi edustettuna ennakointitiimissä ja lopputulemissa?
- Entä jos luonnolle myönnettäisiin ihmisoikeudet? Miten se muuttaisi ennakointia?
- Entä jos ennakointia vietäisiin sinne, missä kansalaiset ovat?
- Entä jos tulevaisuustietoa voisi kokea ja aistia?
- Entä jos kansalaisten ajatuksia voitaisiin lukea?
- Entä jos tulevaisuustieto olisi helposti ymmärrettävää, lähestyttävää ja kaikkien ulottuvilla?
Tulevaisuusmuotoilussa ajatellaan tekemällä. Tämä lisää luovuutta. Ideoinnin jälkeen luotiinkin legojen avulla prototyyppejä virastojen onnistuneesta ennakoinnista 2030. Niitä syntyi kuusi kappaletta ja niistä on tehty konseptikuvaukset jatkotyöstöä varten.
Jos näitä ratkaisuja viedään käytäntöön, meillä olisi tulevaisuudessa muun muassa Tulevaisuusministeriö, virastojen yhteinen Tulevaisuuslaboratorio sekä kansalaisten Tulevaisuuskeskustelu-forum Metaversumissa.
Keväälle on suunnitteilla tulevaisuusmuotoilun jatkotyöpaja. Mukaan on tarkoitus kutsua laaja joukko osallistujia, joiden kanssa konseptikuvauksia on tarkoitus testata ja kehittää eteenpäin. Lisätietoja saat Liisa Virolaiselta.
Ennakoinnin seuraavat parhaat käytänteet voidaan luoda Suomessa
Ajattelen, että Suomella on erinomaiset edellytykset olla jatkossakin ennakoinnin suunnannäyttäjä. On ilo todeta, että ennakointia kehitetään Suomessa monella rintamalla niin julkisella sektorilla, yrityksissä, yhdistyksissä kuin yksittäisten toimijoiden johdolla.
Nyt on aika luoda seuraavat ennakoinnin parhaat käytänteet.
Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Marko Latvanen sanoi Yle Areenan podcastissa Räjäytyskuva: ”Ihmiset tulisi ottaa suuriin muutoksiin kuten tekoälyyn mukaan.”
Olen täysin samaa mieltä. Kaikki muu olisi järjetöntä. Tulemme yhdessä olemaan tulevaisuus. Tulevaisuus kuuluu kaikille.
