Digitalisaation tuoma työelämämuutos on kiihtynyt poikkeusaikana entisestään. Monipaikkainen ja paikkariippumaton työ oli ollut hankkeena kehitteillä kuitenkin jo pitkään ennen etätyöbuumin räjähtämistä.
Valtioneuvostossa hankkeen kehittäminen sai alkunsa vuonna 2018, kun perinteiselle alueellistumiskehitykselle etsittiin vaihtoehtoja. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että paikkariippumattomuus voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Hallitusohjelmassa paikkariippumattomuudella tavoitellaan lisäksi valtionhallinnon kilpailukyvyn kasvattamista työmarkkinoilla sekä hallinnon palveluiden ja rakenteiden uudistumista.
Projektiryhmän puheenjohtajan Hannu Mäkikankaan mukaan monipaikkainen ja paikkariippumaton työ on siis jatkunut sekä projektina että hallitusohjelmahankkeena. Alueellistumispolitiikan uudistaminen vaatii sen, että irtautuminen ajasta ja paikasta olisi tulevaisuuden työmuoto.
”Ideana on, että digitaalisuuden tuoma irtaantuminen hyödynnetään täysmääräisesti työssä, missä se on mahdollista. Kaikkia töitä ei tietysti voi tehdä paikkariippumattomasti”, Mäkikangas toteaa.
Etätyöskentelyn haasteet ja mahdollisuudet
Etätyömahdollisuuksien kehittyessä valtion työtä voitaisiin sijoittaa työntekijän asuinpaikan mukaan ympäri Suomea. Tällä hetkellä suurimpina haasteina valtion virkamiesten etätyölle ovat kuitenkin tietoturvariskit. Tietoturvallisten digitaalisten alustojen kehittäminen onkin yksi tärkeimmistä edellytyksistä monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn edistämiselle.
”Paljon on tutkittu muun muassa sitä, että sähköisellä alustalla työskentelemisessä tarvitaan työnantajan puolelta uudenlaista luottamusta työntekijään. Työajan valvonnan heikentyessä työntekijän vastuu korostuu, kun etätyö muuttaa työtä yhä omaehtoisemmaksi”, Mäkikangas pohtii.
Monipaikkaisessa ja paikkariippumattomassa työskentelyssä on siis kyse laajemmasta toimintakulttuurin muutoksesta. Sen toteutumiseksi on tärkeää, että jokainen virkamies ottaa itse vastuun välineiden käytön opettelemisesta, jotta etätyötä pidettäisiin samanlaisena työnteon muotona kuin fyysistä työpaikalle menemistäkin.
”Kun lisätään paikkariippumattomuutta, työpaikalla tehtävä työ tulee suunnitella tarkasti. Etätyöstä on joka tapauksessa tulossa uusi normaali, mikä on koko hankkeen idea”, Mäkikangas toteaa.
Poikkeusaika opettaa
Tällä hetkellä projektiryhmässä suunnitellaan tulevia valmennuksia ja koulutuksia virkamiehille. Digitaaliset välineet tulisi olla hallussa sekä etätyöntekijällä että virastotyöntekijällä, jotta yhteistyö toimii. Työn digitalisoituminen jakaa virkamieskunnassa oikeutetusti mielipiteitä, mutta poikkeustilanne on joka tapauksessa pakottanut kaikki virkamiehet koteihinsa koneen äärelle.
Korona on oivallinen aika etätyön kehittämiselle.
”Korona on oivallinen aika etätyön kehittämiselle. Lisäksi meneillään on paljon tutkimuksia työelämän muutoksesta koronan aikana. Tämä hyödyttää projektiamme siten, että pystymme tekemään jatkossa ratkaisuja ja johtopäätöksiä tietoon, eikä asenteisiin pohjautuen”, Mäkikangas tarkentaa.
Poikkeusajan etätyöskentelyssä on luonnollisesti myös omat haasteensa. Esimerkiksi koulutuksia ja luentotilanteita on ollut vaikeaa järjestää etänä. Mäkikangas on omien sanojensa mukaan joutunut tilanteeseen, jossa hänen pitää tehdä itse sitä, josta saarnaa ja totutella uuteen tilanteeseen.
”Kun koronan aikana olemme tehneet etätyötä yhteistyökumppaneiden kanssa, olemme projektiryhmässä harjaantuneet itsekin paremmin digitaalisten työkalujen käyttöön. Kun poikkeusaika on ohi, työvälineille tulee todella kova kysyntä. Ratkaisuja pitäisi siis syntyä valtion tasolla nopealla aikataululla”, Mäkikangas sanoo.
Hänen mukaansa voidaan puhua, että monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden kannalta etätyöpakko on ”onni onnettomuudessa”. Virastojen ja yliopistojen tutkimustulokset sekä ihmisten kokemukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, kehittävät digitalisoituvaa työkulttuuria harppauksella.
”Nyt on tärkeää ottaa tästä sinänsä ikävästä tilanteesta kaikki hyöty irti. Otetaan kehitettävistä asioista koppia, muutetaan toimintatapoja ja rutiineita, parannetaan työvälineitä ja infraa. Opitaan ja kehitytään yhdessä digitaalisen työympäristön ammattilaisiksi.”
