EU-jäsenyys maksoi Suomelle 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019

Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu pysyi pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa. Asukasta kohden nettomaksu oli 101 euroa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen nettomaksu EU:lle oli 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019, kun vastaava summa oli 105 euroa vuonna 2018. Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,25 prosenttia vuonna 2018).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja seuraavan kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Suomen tulot kasvoivat

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan 59 miljoonalla eurolla 1 542 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,15 prosenttia (1,13 prosenttia vuonna 2018).

Suomen saamat tulot Verkkojen Eurooppa -instrumentista kasvoivat 41 miljoonalla eurolla. Tulot opiskelijavaihtoa edistävästä Erasmus+-ohjelmasta lisääntyivät 7 miljoonalla eurolla.

Suomen saantoihin vaikutti myös Helsingissä toimivan EU:n kemikaaliviraston saamat tulot, jotka kasvoivat 23 miljoonalla eurolla. Muissa Suomelle keskeisissä saantoerissä (Horisontti 2020, rakennepoliittiset tuet ja maatalouden tuet) rahoitus laski aavistuksen.

Lähes 60 prosenttia Suomen saannosta muodostuu maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja EU-rahoitus tutkimusta ja innovaatiota edistävään Horisontti 2020 -ohjelmaan ovat kummatkin noin 13 prosenttia Suomen saannoista. Suomi sai 2,1 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta, mikä ylittää selvästi Suomen maksuosuuden EU-budjettiin.

Saksa suurin nettomaksaja, Latvia nettosaaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Vuonna 2019 suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat Saksa (0,41 prosenttia), Hollanti (0,36 prosenttia) ja Tanska (0,32 prosenttia). Samat maat jakavat kärkisijat, kun tarkastellaan nettomaksuja asukasta kohden, joskin järjestys hieman muuttuu. Tanskan on suurin nettomaksaja 176 eurolla asukasta kohden. Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) ovat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Latvia (3,68 prosenttia), Unkari (3,67 prosenttia) ja Viro (3,36 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys hieman muuttuu: kärjessä on Viro (697 euroa asukasta kohden), toisena Latvia (582 euroa) ja kolmantena Unkari (519 euroa).