Kriisitilanteessa erityisesti syntyy konkreettisia ja monimutkaisia ongelmia, joihin ei löydy yhdestä organisaatiosta tarpeeksi osaamista. Toivottavasti se hyvä, jota tässä on opittu jää toimintamuotona myös tulevaisuuteen. Nyt tarvitsemme koko Suomen osaamista, jotta pääsemme tästä kriisistä ulos.
Lappeenrannan yliopiston (LUT) tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist oli jo pitkään ennen koronakriisin puhkeamista ollut kiinnostunut siitä, miten eri alojen osaaminen saataisiin paremmin käyttöön ympäri Suomea.
Kirsimarja Blomqvist toimi Fast expert teams -verkoston käynnistäjänä. Kuva / Kirsimarja Blomqvist
– Suomessa on paljon osaamista, mutta se on levittäytynyt laajasti eri sektoreille ja eri puolille yhteiskuntaa, Blomqvist avaa.
Kun koronakriisi puhkesi ja ihmiset ajautuivat etätöihin, tuli yhtäkkiä luonnollinen pakko tehdä yhteistyötä teknologiavälitteisesti, kun kukaan ei pystynyt matkustamaan kokouksiin. Tästä sai alkunsa myös Fast Expert Teams.
Fast Expert Teams kokoaa nopean toiminnan joukot ympäri Suomea
Blomqvist tarttui puhelimeen ja kokosi hyvin nopealla aikataululla eri alojen vapaaehtoiset asiantuntijat yhteen ratkomaan koronasta nousseita akuutteja ongelmia. Fast Expert Teams -verkostossa on mukana asiantuntijoita eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Ministeriöistä hankkeessa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
– Meillä työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikan yksikössä on noussut tarve laajemmalle dialogille kansalaisten ja virkamiesten välillä. Hanke kokoaa osaamista yli sektorirajojen ja edistää tällä tavoin demokratian toteutumista politiikan valmistelussa. Lähdimme mukaan ennen kaikkea ratkaisujen tarvitsijana ja asiakkaana, työ- ja elinkeinoministeriön Pirjo Kutinlahti kertoo avatessaan ministeriön roolia hankkeessa.
Miten ongelmien ratkaisu toimisi mahdollisimman ketterästi siten, että ihmiset ja eri alojen asiantuntijuus yhdistettäisiin?
Fast Expert Teams -verkostossa ei ole kyse pelkästään tutkimuksesta, vaan se on ennen kaikkea aloite ja kokeilu. Isossa kuvassa pyritään ratkomaan, miten ongelmien ratkaisu toimisi mahdollisimman ketterästi siten, että ihmiset ja eri alojen asiantuntijuus yhdistettäisiin. Digitaalisella alustalla alkoi syntyä tiimejä eri ongelmien ympärille, kun sekä ministeriöistä, että yksittäisiltä asiantuntijoilta alkoi sadella ratkaisuja vaativia kiireellisiä ongelmia.
Etätyölaboratorio kokoaa etätöissä havaittuja ongelmia ja onnistumisia
Yhdeksi tiimiksi muodostui etätyölaboratorio, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia etätöihin siirtyminen on aiheuttanut. Tutkimus toteutetaan kyselylomakkeella, jonka ensimmäiselle kierrokselle osallistui 5 450 vastaajaa.
Ensimmäisellä kierroksella kerättyjen vastausten perusteella 97 prosenttia vastaajista on joutunut jossain muodossa etätöihin. Suurin osa vastaajista (65 prosenttia) on tyytyväisiä etätyöolosuhteisiin, ja jopa 72 prosenttia vastaajista kokee pystyvänsä keskittymään työhönsä yhtä hyvin, tai jopa paremmin kuin normaaleissa työolosuhteissa. Toki etätyöskentely sopii toisille paremmin kuin toisille, ja etenkin lapsiperheissä etätyöskentely on osoittautunut haastavaksi. Vastaajista 60 prosenttia on valtiolla töissä.
– Julkisen sektorin kannalta yllättävintä oli se, kuinka helppoa etätöihin siirtyminen oli työntekijöille. Ihmiset kokevat vastausten perusteella etätyöskentelyn tehokkaana työmuotona, Blomqvist iloitsee.
Lisäksi Blomqvist yllättyi siitä, kuinka toiset kokevat etätyön olevan jopa sosiaalisempaa kuin työpaikalla. Tällöin esimerkiksi virtuaalikahvittelut ovat muodostuneet kiinteäksi osaksi työkulttuuria.
– Sosiaalisia kontakteja voi ylläpitää myös virtuaalisesti. Harjoitan itsekin omakotitaloni kellarissa olevasta työhuoneesta Lappeenrannasta käsin niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä, Blomqvist naurahtaa.
Verkoston työn hedelmiä
Etätyölaboratorion lisäksi tiimeissä kehitetään myös innovaatiotoimintaa. Yksi näkyvimmistä hankkeista on kertakäyttöisten hengityssuojainten puhdistukseen erikoistunut tiimi. Asiantuntijat LUT-yliopistosta, puolustusvoimien tutkimuslaitokselta ja Teknologian Tutkimuskeskukselta (VTT) lähtivät tutkimaan eri tarkoitukseen kehitetyn puhdistusmenetelmän soveltuvuutta hengityssuojainten puhdistukseen. Menetelmää on tutkittu ja se on todettu toimivaksi. Parhaillaan arvioidaan menetelmän kustannuksia ja kannattavuutta laajan mittakaavan hyödyntämistä varten.
Verkostossa on lisäksi kehitetty muun muassa tekoälyn ja datan hyödyntämistä isoissa aineistossa sekä koottu 3D-varaosien printtaukseen liittyvää kansallista osaamista ja kapasiteettia.
Tulevaisuuden verkostot toimivat etänä
Verkoston toiminta on osoittanut, että yhteistyö yli organisaatio-, sektori- ja ammattirajojen on täysin mahdollista nopeallakin aikataululla. Verkkotapaamiset ovat monella tapaa tehokkaampia ja nopeampia kuin perinteinen maakunnista Helsinkiin tai ulkomaille suuntautuva työmatkailu.
Verkoston toiminta on osoittanut, että yhteistyö yli organisaatio-, sektori- ja ammattirajojen on täysin mahdollista nopeallakin aikataululla.
Sekä etätyölaboratorion tutkimustulokset, että verkoston kokemukset todistavat tarpeen ketterille, väliaikaisille ja ilmiöpohjaisille organisaatiorakenteille, joihin tulisi Blomqvistin mukaan kehittää toimintaohjeet ja ohjata myösresursseja
– Kovin monet nykypäivän ongelmat ovat sellaisia, jotka vaativat yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön tiivistämistä. Verkostojen syntymistä voidaan tukea ja erityisen tärkeää on se, että asiantuntijoiden välille luodaan vastavuoroista luottamusta, Blomqvist painottaa.
Fast Expert teams -verkoston tuottama loppuraportti on luettavissa täältä. Verkostossa on mukana asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Terveyslaitokselta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja Sitra Labista.