Kaiku-hankkeen lähtökohta
Espoon käräjäoikeudessa toteutettiin vuosina 2013 ja 2014 Kaikurahoituksen avulla yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa hankkeen nimeltä Avoimuus, yhteiset säännöt ja työtavat. Kaikuhankkeen työskentelymuotona oli työnohjaus. Hankkeen käynnistämiseen antoivat aiheen muun muassa VMBaron tulokset sekä henkilöstöltä tullut palaute. Hankkeelle asetettiin tavoitteeksi työtapojen muuttaminen/yhtenäistäminen ja mitä pitäisi tehdä, että töihin olisi vielä mukavampi tulla.
Hankkeen toteutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa
Espoon käräjäoikeudessa henkilökuntaa on noin 80 henkilöä. Henkilökuntaan kuuluvat laamanni, käräjätuomarit, käräjänotaarit, kansliahenkilökunta ja haastemiehet. Hankkeeseen saivat ilmoittautua mukaan kaikki halukkaat. Työnohjausryhmiä vetivät Työterveyslaitoksen työnohjaajat, ryhmät kokoontuivat käräjäoikeuden tiloissa. Työnohjaukseen perustuvia ryhmiä oli molempina vuosina neljä.
Vuonna 2013 ryhminä oli 1. Lähiesimiehet 2. Laamanni ja osastonjohtajat 3. Rikososaston tuomarit ja sihteerit sekä haastemiehet 4. Riitaosaston tuomarit ja sihteerit. Ryhmät kokoontuivat 5 kertaa kolme tuntia kerrallaan. Vuonna 2014 ryhminä oli 1. Haastemiehet 2. Laamanni ja osastonjohtajat 3. Tuomarit, jotka toimivat sovittelijoina asiantuntija-avusteissa lapsiasioiden sovittelussa (ns. Follo-sovittelu) 4. Riita- ja rikososaston sihteerit. Ryhmät kokoontuivat neljä kertaa kaksi tuntia kerrallaan.
Havaittuja ongelmia hankkeen aikana
Aikataulujen yhteensovittaminen työnohjaajien ja ryhmiin osallistuneiden kanssa oli haasteellista, kaikki eivät pystyneet osallistumaan ryhmän jokaiseen tapaamiseen. Työnohjaus menetelmänä oli uusi ja vieras tapa työskennellä, osa henkilöstöstä ei motivoitunut työskentelytavasta.
Palautekysely
Vuoden 2014 ja 2015 alussa ryhmiin osallistuneita pyydettiin täyttämään palautelomake. Palautekyselyyn vastasi 2013 ryhmäläisistä 22 henkilöä (29 osallistuneesta) ja 2014 ryhmäläisistä 17 (30 osallistuneesta). Palautekyselyt ovat vertailukelpoisia keskenään.
Kaiku-hankkeen tulokset
Työnohjaukseen osallistuneet ryhmät olivat pääsääntöisesti motivoituneita. Ryhmien kehittämisideoiden perusteella on tehty toimintatavoissa muutoksia. esim. rikososaston ja haastemiesten kesken on pidetty säännöllisiä palavereita sekä monia toimintatapoja on kehitetty. Riita- ja rikososasto ovat sijoittuneet uudella tavalla viraston tiloissa.
Katse tulevaisuuteen:
”Avoimuus, yhteiset säännöt ja tavat” hankkeelle asetettu tavoite oli työtapojen muuttaminen/yhtenäistäminen sekä ”Mitä pitäisi tehdä että töihin olisi vielä mukavampi tulla”. Olemme saaneet hyvin alkuun uudenlaisen tavan käsitellä työyhteisössä ilmenneitä ongelmia.