Nykyään tunnistetaan yhä paremmin, kuinka kestävällä kehityksellä on suuri merkitys ihmiselämän edellytysten ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Pääministeri Marinin hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” rakentuu kestävän kehityksen edistämiselle. Myös julkisen hallinnon strategiassa todetaan, että: ”Kannamme vastuumme ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.”
Sisäministeriö teki v. 2019 kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Sen myötä kestävän kehityksen työ hallinnonalalla sai nostetta ja mm. hallinnonalan hiilijalanjälki laskettiin ja sitä on vähennetty määrätietoisesti. Myös hallinnonalan virastoja on ohjattu tekemään omia toimenpidesitoumuksia. Ministeriön sitoumuksen tekemisestä on kuitenkin kulunut jo aikaa ja sen tavoitteet on osin saavutettu. Tänä vuonna raportoitiin myös ensimmäisen kerran Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti vastuullisuudesta, mitä varten tunnistettiin toiminnan kannalta keskeisiä SDG:itä. Hallinnonalan kirjanpitoyksiköt raportoivat kukin itsenäisesti, vaikka puhetta oli myös yhteisen vastuullisuusraportin koostamisesta.
Hallinnonalan kestävän kehityksen koordinaatioverkoston työpajassa syksyllä 2022 tunnistettiin tarve hallinnonalan yhteisille kestävän kehityksen /vastuullisuuden tavoitteille sekä tiekartalle tavoitteiden toimeenpanemiseksi, koska vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea virastojen ja hallinnonalan toimien yhteisen suuntaamisen kautta. Lisäksi on tunnistettu tarve selkeyttää hallinnonalan kestävän kehityksen työn ja tavoitteiden sekä vastuullisuustyön ja näistä raportoimisen kokonaisuutta ja vastuita.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Tehdä ”välitilinpäätös” jo tehdystä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työstä annettuihin sitoumuksiin peilaten.
2. Toteuttaa osallistava, yhteiskehittämisen prosessi, jossa hallinnonala yhdessä määrittelee kestävän kehityksen strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet näihin pääsemiseksi ja mittarit seurannan mahdollistamiseksi.
3. Löytää uusia keinoja kestävän kehityksen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseen yli virasto- ja toimialarajojen ja edistää verkostomaista yhteistyötä niin hallinnonalan sisällä kuin yhteiskunnassa laajemminkin.
4. Kehittää hallinnonalalle yhteinen, innovatiivinen jatkuvaa oppimista tukeva vastuullisuustyön tekemisen ja raportoinnin malli.
Menetelminä käytetään: Yhteiskehittämistä; kokoukset, työpajat ja haastattelut hallinnonalan sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa. Lisäksi työpöytätyö kuten kirjallinen analyysi sitoumuksista, niiden toteutumisesta ja aiemmista vastuullisuusraporteista.
Hankkeen päättymisvaiheen kuvaus
Hankkeen tuloksista hallinnonalan kestävän kehityksen ja vastuullisuustyön kattava nykytila-analyysi vahvuuksineen ja haasteineen antoi hyvät lähtökohdat ideoida uutta työmallia ja tavoitteistoa toimenpiteineen vuoteen 2030.
Vahvuudeksi nähtiin ensinnäkin vahva yhteiskunnallisen vastuullisuuden eetos. Toiseksi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työtä on toiminnallistettu ja rakenteellistettu mm. sitoumusten, toiminnan suunnittelun, verkoston perustamisen ja raportoinnin kautta. Lisäksi hallinnonalan ydintoiminnan kytkökset globaaleihin kestävyystavoitteisiin (SDG-tavoitteisiin) on tunnistettu sosiaalisen kestävyyden osalta (väkivallan ja syrjäytymisen vähentäminen sekä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja yhteenkuuluvuuden edistäminen).
Myös tavoitteita ja toimia kansallisen hiilineutraaliustavoitteen edistämiseksi on tunnistettu virastoissa. Edistysaskeleeksi katsottiin, että hiilijalanjäljen laskenta on keskitetty ministeriöön. Myös hallinnonalan kestävän kehityksen koordinaatioverkosto sai hyvän arvion yhteistyöstä, vertaistuesta, yhteisestä oppimisesta ja tiedottamisesta. Valtiokonttorin raportointimallin katsottiin tukevan hyvin virastokohtaista SDG-tavoitteiden yhtymäkohtien tunnistamista ja raportointia.