Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti ELY-keskukset tullaan lakkauttamaan ja ELYjen toiminta hajautetaan kymmeneen elinvoimakeskukseen sekä valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon. Muista ELY-keskuksista poiketen Hämeen ELY-keskuksen alue jaetaan elinvoimakeskusuudistuksessa maakunta-/toimipaikkaperusteisesti kahteen eri suuntaan. Kanta-Hämeen maakunnan suuntana on Sisä-Suomen elinvoimakeskus ja Päijät-Hämeen maakunnan suunnasta ei tätä hakemusta tehtäessä ole vieläkään päätetty. Tavoiteaikataulun mukaan uudet organisaatiot käynnistävät toimintansa vuoden 2026 alusta.
Hallitus asetti kovat säästötavoitteet julkiselle sektorille sekä hallitusohjelmassa että tämän vuoden budjettiriihessä. Nämä säästöt kohdistuvat ELY-keskuksiin jo vuodesta 2025 alkaen. Määräaikaisten työntekijöiden väheneminen tulee kuormittamaan jäljelle jäävää henkilöstöä merkittävästi. Hämeen ELY-keskuksen hajauttava muutos poikkeaa muista ELY-keskuksista. Aluehallinnon muutoksessa Hämeen ELY-keskuksen henkilöstö saattaa jakautua enimmillään jopa kahdeksaan eri suuntaan / virastoon. Muutosten myötä työyhteisö ja organisaatio hajautuu ja hajoaa merkittävällä tavalla. Hämeen ELY-keskuksen nykyinen päätoimipaikka on Lahdessa ja toimipaikka Hämeenlinnassa. Näiden paikkakuntien lisäksi Hämeen ELY-keskuksen henkilöstöä työskentelee nykyisin neljällä muulla paikkakunnalla ympäri Suomen. Valtakunnallista yleistä muutostukea on tulossa molemmista toimeenpanohankkeista, mutta sen ei voida arvioida riittävästi vastaavan tarvetta Hämeen ELY-keskuksen poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Oman muutoksen omistajuus halutaan säilyttää Hämeen ELY-keskuksella.
Lahden työpaikkaselvityksessä syksyllä 2024 on jo todettu muutostilanteista johtuvaa henkilöstön stressi- ja muutosoirehtimista, ja työterveyshuolto suosittelee muutostuen järjestämistä tai hankkimista.
Hämeen ELY-keskus on tehnyt pohjaselvityksiä hanketta varten. Syksyllä 2024 järjestettiin koko henkilöstölle yhteinen kehittämispäivä, jonka teema oli tulevat muutokset. Henkilöstöltä on kysytty useammassakin yhteydessä näkemyksiä siitä, minkälaista tukea muutoksessa kaivataan tai tarvitaan. Keskeisimpinä muutoksen vaikutuksina henkilöstö näkee vaikutukset työilmapiiriin, työssä viihtymiseen ja työn tuottavuuteen. Selkeän viestinnän ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi henkilöstö kaipaa luottamuksen ja turvallisuuden vahvistamista, työssäjaksamisen tukemista sekä valmistautumista uusiin työtehtäviin ja työkavereihin. Henkilöstön tarpeista tässä vaiheessa on selkeä käsitys, mutta on selvää, että tarvittava muutostuen tarve tulee vaihtelemaan yksilöittäin ja tarpeet tulevat muuttumaan muutoksen edetessä.
Tuleva muutos hajottaa Hämeen ELY-keskuksen henkilöstön useaan eri suuntaan, ja turvallinen oma ELY-keskus katoaa ympäriltä. Hämeen ELY-keskuksessa on viime vuosina tehty paljon töitä yhteisöllisyyden edistämiseksi, ja tällä hetkellä Hämeen ELY-keskuksen työskentelyilmapiiri ja me-henki on erittäin hyvällä tasolla. Ensi vuonna lähes jokaisen työyhteisö tulee muuttumaan. Saamme uusia työkavereita ja esihenkilöitä sekä luomme uusia yhteistyösuhteita ja verkostoja. Muutokseen liittyy vahvasti vanhasta luopumista. Lisäksi joudumme opettelemaan uusia työskentelytapoja ja rakennamme uudenlaisia työkulttuureita. Tämä kaikki vaatii sopeutumiskykyä, vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia elää muutoksessa. Nykyiset työt on hoidettava samalla kun pitää jo valmistautua uusiin työtehtäviin ja työyhteisöihin.
Hankkeen tavoitteet
Edistämme uusien työyhteisöjen ja verkostojen muodostumista sekä uusiin työtehtäviin siirtymistä kehittämällä henkilöstön verkosto- ja yhteistyöosaamista. Verkosto-osaaminen on laajempaa osaamista, joka sisältää useita tärkeitä elementtejä, kuten verkostotoiminnan ymmärtämistä, asiantuntijuuden jakamista, tavoitteellista toimintaa, uuden luomista ja vanhan kehittämistä, yhteistyötaitoja ja tukea.
Organisaatiomme, yksikkömme ja tiimimme pirstoutuvat, ja tarvitsemme tukea uusien toimivien ja motivoituneiden työyhteisöjen rakentamiseen. Uudessa työyhteisössä voi alussa voi kokea monenlaisia tunteita. Iloa ja innostusta, mutta myös ulkopuolisuuden tunnetta ja epävarmuutta. Uudessa työympäristössä on paljon hahmotettavaa ja omaksuttavaa. Omia kykyjä ja taitoja pitäisi osata tunnistaa ja sanoittaa. Tavoitteellinen ja vuorovaikutukseltaan laadukas yhteistyö tuo moninaisen osaamisen kaikkien käyttöön ja luo siten lisäarvoa kaikille osapuolille. Uusi osaaminen syntyy verkostoissa työskennellen, ja sitä kautta rakentuu myös uusi työyhteisö ja toimintakulttuuri.
Asiantuntijatyössä verkostoissa toimiminen, verkostojen kehittäminen ja verkostojen johtaminen ovat tuloksekkaan työn peruspilareita. Uusien työyhteisöjen muodostamisessa edellytetään toimiva vuorovaikutustaitoja. Verkostoosaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen parantaa merkittävästi henkilöstön valmiuksia siirtyä uusien virastojen palvelukseen ja sopeutua muutokseen sekä myös sopeuttamisohjelman myötä väheneviin resursseihin. Verkostoina toimiminen edistää myös sitä, että valtionhallinnon henkilöstö kokee olevansa ensisijaisesti töissä valtiolla ja Suomella, eikä pelkästään tietyssä virastossa, hoitamassa tiettyä tehtävää.