Rikosseuraamuslaitoksessa on tulossa isoja muutoksia erityisesti uuden asiakastietojärjestelmän, lainsäädännön ja työskentelymallin myötä. Tämän lisäksi työyhteisössä on noussut esiin työntekijöiden pitkäaikaista työnkuormittavuutta, kuten esimerkiksi liiallista työmäärää työaikaan nähden, epärealistisia tavoitteita työlle, ja hallinnan tunteen puutetta. Työnkuormittavuutta ovat lisänneet etenkin pitkään jatkuneet rekrytoinnit ja niiden hitaus sekä vallitseva covid-19 tilanne. Työntekijät tunnistavat itsessään ja kollegoissaan työuupumuksen merkkejä.
Puolestaan esimiestyön haasteena ovat noussut esiin korjattavaa töiden organisoinnissa ja esimerkkinä toimimisessa sekä oikea-aikaisten päätösten suhteen. Esimiehiltä on toivottu esimiestyön jämäköittämistä ja selkeyttämistä.
Hankkeen tavoitteena on:
- Henkilöstön tukeminen muutostilanteessa
- Työyhteisön jaksamisen parantaminen
- Työhyvinvoinnin lisääminen.
- Esimiestyön vahvistaminen ja selkeyttäminen
- Työyhteisötaitojen parantaminen ja oman työn rajaaminen
- Työn ja vapaa-ajan sovittaminen sekä työstä palautumisen tehostaminen
Muutokset näkyisivät erityisesti henkilöstön välisessä yhteistyössä ja työpaikan ilmapiirissä. Näiden asioiden kehittyessä vaikutukset laajenevat myös työmotivaatioon ja sitä kautta työn laatuun.
Hankkeen päättymisvaiheen kuvaus
Alkulähtökohdat kaikuhankkeelle oli vaativat. Korona-aika oli tuonut suurta kuormaa asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Korona vaikutti myös hankkeen aikana ja sen vuoksi joitain suunnitelmia jouduttiin siirtämään tai perumaan kokonaan. Vuoden varrella työyhteisömme koki myös lisää muita ennakoimattomia vaikeuksia. Henkilöstövaihdokset ja henkilöstövaje ovat asioita, joita ei kaikuhankkeella korjata.
Vilppulan vankilassa on VmBaro:n mittausten mukaan ollut kehittämistä organisaatiorakenteessa ja johtamisessa, nyt suurten uudistusten osuessa kohdalle on työnohjaus ja hankkeen kautta asialle kohdennetulle resurssille ollut suuri tarve. Tuloksena on saatu hyvä pohja, jonka kautta rakenteita ja tehtävänkuvia saadaan rakennettua sellaiselle pohjalle, joka mahdollistaa työhyvinvoinnin ja työkuormituksen tasaisempaa jakoa henkilökunnalle ja saadaan ajan kanssa mitattavia parannuksia työhyvinvointimittauksissa ja esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä.
Tämä oli yksiköittemme ensimmäinen kaikuhanke ja opimme siitä paljon. Asetimme tavoitteet liian suuriksi.
Järkevämpää olisi asettaa pienempiä tavoitteita. Tärkeää on kuitenkin pitää esillä työhyvinvointiteemaa ja etsiä yhdessä tapoja tukea henkilöstöä muutostilanteissa. Yhteiset kehittämispäivät koettiin yleisesti hyviksi. Työn kehittämisen ääreen pysähtyminen yhdessä ryhmäytti tiimejä ja uusien työntekijöiden oli helpompi päästä osaksi työyhteisöä. Ulkopuolisen työnohjaajan osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen koettiin myös hyvänä.
Uuden asiakastietojärjestelmän myötä tulleet haasteet osaltaan vaativat uusia tapoja organisoida työtä ja johdon osalta hanke painottui erityisesti työn organisoinnin kehittämiseen molemmissa yksiköissä.