Johtamis- ja toimintakulttuurin uudistaminen

Syyttäjälaitoksen ylin johtaja eli valtakunnansyyttäjä vaihtuu 1.10.2022. Tämä on ajankohta, jolloin on hyvä tarkastella Syyttäjälaitoksen esimies- ja johtamistyötä sekä kuulla uuden johtajan toiveita ja näkemyksiä johtamis- ja esimiestyön kehittämisestä. Syyttäjälaitoksen pyrkii yhdenmukaisiin toimintatapoihin, myös esimiestyön- ja johtamisen on oltava yhdenmukaista. Taustalla on pitkäorganisaatiomuutosprosessi, mikä tiivistyi 1.10.2019 yhtenäiseen Syyttäjälaitokseen.

Johtamis- ja esimiestyön kehittämisessä määrittely lähtee siitä, millainen on Syyttäjälaitoksen esimies. Painotetaanko johtamisessa asia vai henkilöjohtamista. Tämä keskustelu tapahtuu valtakunnansyyttäjän toimiston johdon sekä johtavien aluesyyttäjien yhteistyönä. Keskustelua jatketaan apulaispäälliköiden kanssa yhteisissä tilaisuuksissa. Syyttäjälaitoksen esimiestyötä ohjaa Syyttäjälaitoksen strategia.

Uusille esimiehille tullaan jatkossa tarjoamaan mahdollisuus osallistua Syyttäjälaitoksen mentorointiohjelmaan. Siinä kokenut mentori pohtii yhdessä mentoroitavan kanssa johtamiseen liittyviä teemoja. Mentorointiohjelma tarjoaa sekä mentoroitaville että mentoreille kehittymisen mahdollisuuden esimiespolulla.

Hanke koostuu kolmesta muutoshankkeesta ja se toteutetaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hanke on pitkäkestoinen ja laaja, ja se käynnistetään vaiheittain.

Menetelminä käytetään:

  • Esimiestyön nykytilan toteaminen arvioinnin avulla.
  • Yhteissuunnittelu, kokeilut ja pilotointi
  • Työpajat, kehittämispäivät

 

Hankkeen päätösvaiheen kuvaus

Valtakunnansyyttäjän vaihtuessa syksyllä 2022 päätettiin tarkastella Syyttäjälaitoksen esihenkilö- ja johtamistyötä sekä kuulla uuden johtajan toiveita ja näkemyksiä johtamis- ja esihenkilötyön kehittämisestä. Toiminta tuki myös Syyttäjälaitoksen organisaation muutoshanketta 2019, jonka seurauksen pyrittiin yhtenäistämään toimintatapoja.

Esihenkilötyön tueksi toteutettiin 360 asteen arvio. Arvion yhteenvetona saatiin kokonaiskuva Syyttäjälaitoksen esihenkilötyöstä. Kukin esihenkilö määritteli tässä vaiheessa omat henkilökohtaiset kehittymiskohteensa esihenkilötyölle. 360 asteen arvio koettiin hyödylliseksi, joten sitä tullaan hyödyntämään Syyttäjälaitoksen esihenkilötyön arvioinnissa myöhemminkin.

Hankkeen tavoitteina oli muodostaa kokonaiskuva esihenkilötyön nykytilasta, saada konkreettiset kehittämiskohteet esihenkilötyölle, kuvata esihenkilön roolia, tehtäviä ja kehittämistä tukevia välineitä sekä vahvistaa esihenkilöverkoston toimintaa.

Hankkeeseen sisältyi työpajoja, joiden lopputuloksena kuvattiin tavoiteltava tila Syyttäjälaitoksen esihenkilöstä vuonna 2025. Esihenkilöiden työn tueksi laadittiin myös vuosikello ja sen eri toimintoja vahvistettiin säännöllisillä esihenkilöinfoilla sekä kehittämispäivillä.

Esihenkilötyön säännöllinen arviointi tukee esihenkilötyötä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Yhteiset keskustelut edistävät toiminnan sujuvuutta sekä lisäävät työhyvinvointia.