Suomi on sitoutunut YK:n Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) ja EU:n Biodiversiteettistrategian tavoitteisiin pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen ohella luontokato on yksi merkittävimmistä ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavista megatrendeistä. Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review, 2021) toteaa: Ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisten terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta.
Maailman talousfoorumin WEF:in mukaan kuitenkin yli puolet maailman BKT:sta on vahvasti tai kohtalaisen riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Suomessa on otettu monia askelia luontokadon torjumiseksi, mutta tutkitusti luonnon monimuotoisuus vähenee. Monimuotoisuuden heikkeneminen näkyy eliölajistoissa ja elinympäristöjen toiminnallisuuden muuttumisessa. Tämä kehitys uhkaa ihmiselle välttämättömiä ekosysteemipalveluita, kuten ravintokasvien pölytystä, hiilensidontaa, tulvasuojelua sekä polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden tuotantoa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Connecting biodiversity knowledge and decision-making – BioAgora -hankkeessa EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanon ja tavoitteiden saavuttamisen keskeisimmiksi haasteiksi tunnistettiin: 1) eri politiikkatoimien ja -tavoitteiden yhteensovittaminen, 2) riittävä rahoitus ja 3) EU:n strategisten tavoitteiden ja direktiivien sisällyttämiseen jäsenvaltioiden kansallisiin ja alueellisiin lakeihin, määräyksiin sekä tiedon saatavuus ja sen tehokas hyödyntäminen osana päätöksentekoa.
Vaikka luontopolitiikka on viime vuosien aikana valtavirtaistunut valtion hallinnossa ja yhä isommassa roolissa valtioneuvostossa, se nähdään edelleen usein erillisenä politiikkasektorina. Osalle ministeriöistä luontopolitiikka on myös vierasta ja sen suhde muuhun ympäristöpolitiikkaan, esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin tai ilmastopolitiikkaan, on epäselvä. Ministeriöiden ja virastojen vastuullisuusraporteissa biodiversiteettitavoitteet maanpäällinen ja vedenalainen elämä (14 ja 15) vähiten tunnistetuista Kestävän kehityksen tavoitteista (SDG). SDG:n toimeenpanon arvioinneissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen oli Suomen suurimpia kehityskohteita.
Ministeriöiden välinen työjako erilaisten tavoitteiden muotoilussa ja strategiatyössä on keskeisessä roolissa luontopolitiikan johdonmukaisuuden saavuttamisessa. Luontopolitiikan johdonmukaisuuden parantaminen edellyttää parempaa koordinaatiota ja yhteistä visiota valtioneuvostotasolla. Tiede ja tietopohjaisuus on tärkeätä toimenpiteiden uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta.
Hankkeen tavoitteet
- Ministeriöt hallinnonaloineen tunnistavat toimialansa roolin ja merkityksen luontopolitiikan tavoitteiden
toimeenpanossa sekä integroivat tavoitteet hallinnonalan strategioihin ja toimeenpanoon. - Luoda malli luontotyön organisoitumiselle, johtamiselle ja toiminnalle virastoissa sekä virastojen välillä. Parhaat käytännöt ja mallit voidaan monistaa muihin valtionhallinnon yksiköihin.
- Tunnistetaan luontopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta keskeiset päätöksentekopaikat ja niiden luontotietotarpeet. Kehitetään luontovaikutusten arvioinnin ja rahoituksen seurannan mallia.
- Virkakunnan osaamisen kehittäminen ja tutkitun tiedon löydettävyyden ja hyödyntämisen lisääminen. Laaditaan osaamisprofiilit.
- Lisätä ymmärrystä luontotyön monihyötyisyydestä, erityisesti luonnon ekosysteemipalveluista saadut taloudelliset hyödyt ja luontokadosta aiheutuvat kustannukset.
- Vahvistaa valtion vastuullisuusverkoston toimintaa sekä ohjeita luontotyölle ja raportoinnille.
- Mallin ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään, pilotoidaan ja sovelletaan OECD:n politiikkajohdonmukaisuuden työkaluja ja IPBES:in suosituksia johdonmukaisen politiikan mallista ja hallinnon
kehittämisestä sekä yhteistoiminnallisen kehittämisen periaatteita. Lisäksi voidaan hyödyntää Priodiversity Life -hankkeen osaajaverkostoa.