Palautuminen ja myönteinen muutos

Länsi-Suomen maistraatti oli yhdistynyt paikallisista kolmesta maistraatista yhdeksi kaksikieliseksi organisaatioksi vuonna 2012. Yhdistymisen jälkeen maistraatin työtyytyväisyystulokset jäivät valtakunnan keskitasoa alhaisemmiksi. Organisaatiossa päätettiin hakea hankerahoitusta toimenpiteille työilmapiirin parantamiseksi. Hankkeessa haluttiin keskittyä yksilötasolla kuormituksesta palautumiseen ja itsensä johtamiseen kohti positiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä koko työyhteisössä. Toteutettiin kolme erillistä hankeosiota: hyvinvointianalyysien pohjata palautumisen ohjausta, yhden yksikön työyhteisöryhmä sekä pilotoitiin Kokouspysäkeiksi nimettyä toimintamallia, jossa ennalta suunniteltuja lyhyitä oppimistuokioita sijoitettiin organisaation muun kokoustoiminnan oheen pitkällä aikavälillä työyhteisön keskustelukulttuurin, yksilöjen ja koko yhteisön työyhteisötaitojen edistämiseksi.

Palautumiseen niin työssä kuin vapaa-ajalla huomiota kiinnitettäessä voitiin havaita merkittäviä yksilöllisiä eroja sekä toisaalta työelämän ja vapaa-ajan vaikutuksellisuus toisiinsa. Samoissa työtehtävissä kuormittuneisuus saattoi olla yksilöllisesti erilaista ja myös palautumisesta työpäivän aikana saatiin erilaisia tuloksia. Mittaukset ja niiden läpikäynti osoittivat työntekijöille vapaa-ajan, levon, unen ja liikunnan stressiä purkavat tai jopa sitä lisäävät vaikutukset elimistössä. On tärkeää tunnistaa työntekijät yksilöinä. Kaikille ei sovi sama vuorokausirytmi, työtahti, tauotus tai tapa palautua kuormituksesta ja kaikkia ei voida kuormittaa samalla tavoin, jos halutaan pitää huolta pitkäaikaisesti jaksamisesta. Toisin sanoen, pysyäkseen toimintakuntoisena, työntekijöiden tulisi tunnistaa omat erityispiirteensä ja työssä olisi suotavaa pyrkiä huomioimaan yksilöt kaikista esimerkiksi valtionhallinnossakin toteutetuista yhtenäistämismalleista huolimatta. Yksi ja sama ei sovi kaikille.

Toimintamallin ”Kokouspysäkit” tavoite arkityötoiminnan oheen suunnitelluista pieniresurssisista toimenpiteistä, joilla kehitetään henkilöstön itsensä johtamista, sekä työntekijöiden ja koko yhteisön positiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, vastaa työelämän tarpeita. Yhä enemmän vaaditaan monipaikkaisissa etäorganisaatioissa itseohjautuvuutta jokaiselta työntekijältä. Mallin tuottaminen osaksi organisaation toimintaa yhä kiireisemmän substanssityön keskelle vaatii vielä lisää kehittämistä.