Poliisilaitoksen henkilöstöbarometreissä (2010, 2012) henkilöstö nosti erityiseksi kehittämistä vaativaksi kohteeksi esimiestyön. Kaiku-hankkeella lähdettiin tukemaan lähiesimiestyötä ja tavoitteena oli lähiesimiestyön roolin ja toiminnan selkeyttämistä sekä avoimeen ja osallistavaan johtamiseen kannustaminen työnohjauksen avulla.
Työnohjaukseen osallistui rikostorjuntasektorin ryhmänjohtajat ja erityistutkintaa (seksuaalirikokset) suorittavia poliiseja.
Ennakkoon suoritetussa kartoituskyselyssä selvitettiin osallistujien ennakkokäsitys työnohjauksesta ja mitä siltä odottaa. Työnohjauksen käytännön toteutuksesta ja menetelmistä oli väärää tietoa, jonka johdosta osallistujat epäilivät työnohjauksen soveltuvuutta poliisityön ohjaamiseen ja kehittämiseen. Ennakkokäsitykset muuttuivat ja työnohjauksen hyöty sekä tarve tunnistettiin muutaman ”istunnon” jälkeen.
Ryhmien työnohjaajan johdolla asettamat tavoitteet:
1. Esimiehenä kehittyminen 2. Itsensä kehittäminen 3. Työyhteisön kehittäminen 4. Vaikeiden tilanteiden käsitteleminen
Työnohjaaja laati ryhmiltä saadun palautteen perusteella työnohjauksen väliarvioinnin ja loppuraportin. Arvioinneissa työnohjauksen aiheista esille nousi mm. ongelmien purkaminen ja ratkaiseminen ryhmässä, avoin ja oikeilla nimillä puhuminen, eri toimipisteiden työn ja toimintakulttuurin ymmärtäminen. Työnohjauksen todettiin vaikuttaneen työpaikalla oman työroolin kriittiseen ymmärtämiseen. Osallistujat olivat saaneet uusi näkökulmia työhön ja työnohjaus oli lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työnohjaus auttoi työssä jaksamisessa antamalla malleja esimiestyöhön keskustelun ja toisten kokemusten kautta.
Työnohjauksen uskottiin torjuvan kumulatiivisen stressin kertymistä.
Työnohjaukseen osallistuneiden palautteessa todettiin, että työnohjaus soveltuu erittäin hyvin myös poliisihenkilöstön työn tukemiseen. Säännöllinen työnohjaus tukee päivittäistä poliisityötä ja kaikki osallistujat toivoivat työnohjauksen jatkumista.