Hallinto-oikeudessa on luotu strategia vuosille 2021 – 2024, jonka visiona on oikeusturvaa ammattitaidolla. Strategian painopistealueina on tähän mennessä kehitetty johtamista ja koko henkilöstön ammattitaitoa strategiakartan ns. tähtitoimenpiteiden pohjalta. Työhyvinvointi ja viestintä ovat strategiassa omina tähtitoimenpiteinään, mutta koska kokemuksemme mukaan suuri osa työhyvinvoinnista nojaa viestintään ja vuorovaikutukseen, päätimme yhdistää nämä teemat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Työhyvinvointi ja viestintä liittyvät vahvasti myös jo mainittuihin, tehtyihin ja edelleen jatkuviin strategian toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus ja organisaation kehittyminen paremmaksi nojaa pitkälti siihen, mikä on työilmapiiri ja miten vuorovaikutus niin henkilöstön kesken kuin johtajien ja henkilöstön kesken toimii. Yhtä tärkeää kuin tekeminen on tekemisen tunnelma ja toimintakulttuurin johtaminen.
Koska hallinto-oikeudessa on tehty strategiatyötä ja myös seurattu toiminnan tuloksellisuutta kolme kertaa vuodessa pidettävissä osavuosikatsauksissa, joiden yhteydessä on tehty myös työhyvinvointia kuvaava mittaus, meillä on mittareiden kautta selkeä kuva hallinto-oikeuden vahvuuksista ja kehittämiskohteista myös työhyvinvoinnin ja viestinnän osalta. Kehittämiskohteina nousevat vahvasti avoin ja selkeä, mutta psykologisesti turvallinen tapa viestiä siitä, mitä työn laadulta edellytetään ja miten ammattitaitoa tulisi kunkin yksilötasolla ja koko työyhteisössä kehittää. Edelleen organisaatio, jossa on tapahtunut paljon eläköitymisestä ja muista syistä johtuvia henkilöstövaihdoksia ja jonka suuresta koosta johtuenkin perehdyttäminen on arkipäivää, tulee pystyä panostamaan ammattitaidon kehittymiseen, vertaistukeen ja mentorointiin, mutta myös luoda kullekin työntekijälle itselleen eväitä arvioida omaa suoriutumistaan ja työroolinsa merkitystä kollegisessa yhteisössä. Tarvitaan työn tekemistä koskevaa vahvaa, jatkuvaa ja luontevaa ammatillista vuorovaikutusta kaikkien henkilöstöryhmien välillä, jotta voimme kehittyä niin työn laadun kuin työprosessienkin osalta yhä paremmiksi oikeusturvan antajiksi. Ammatillisen vuorovaikutuksen tulee olla kannustavaa ja inspiroivaa. Sen taustana pitää olla yhteinen käsitys siitä, millaista tavoitteena oleva ammattiosaaminen alallamme eri henkilöstöryhmissä on. Vuorovaikutuksessa etsitään myös keinoja siihen pääsemiseksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että vuorovaikutus on arvostavaa ja toinen toistaan kunnioittavaa sekä myös ihmisten erilaisuuden arvon ymmärtävää.
Hallinto-oikeudessa on 2023 vuoden lopussa vahvistettu lainkäytölle uudet työsuoriutumisen arviointikriteerit, joihin nähden suoriutumista peilataan ja kaikkien tavoitteeksi on asetettu vähintäänkin normaalin hyvän suoriutumisen taso. Työ tehtiin ylituomarin johdolla työryhmässä, jossa oli edustettuna kaikki lainkäytössä toimivat henkilöstöryhmät tuomarit, hallinto-oikeuden esittelijät ja notaarit. Sama työ on aloitettu myös kansliahenkilökunnan osalta. Työ on ollut henkilöstön näkemyksen mukaan tärkeä, koska se kirkastaa sen, minkälaista ammattiosaajuutta työssämme tavoitellaan, mutta se samalla kertoo myös sen, mikä on riittävää. Myös tämä seikka on tärkeä, kun mietitään työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Jotta työyhteisö pääsisi kehittymään ammatillisesti, vaaditaan paljon viestintää. Perinteisesti viestintä on ollut lähinnä kehityskeskusteluihin keskittyvää palautteen antoa. Tämän hankkeen tarkoitus on tehdä työn tekemisen laadusta ja työprosesseista puhuminen mahdollisimman tavanomaiseksi arjen vuorovaikutukseksi. Kulttuurin muuttaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä hetkessä. Erityisesti johtavassa asemassa olevat tarvitsevat tukea hyvinkin erilaisten, joskus jopa hyvin vaativien johtamistilanteiden arvostavalle viestinnälle. Yhtä lailla koko henkilöstön vuorovaikutuksellisia valmiuksia tukea työyhteisön ammatillisia tavoitteita ja toimintaa tulee lisätä. Arvostavassa viestinnässä tarvitaan johtamistaitoja, alaistaitoja ja vertaistaitoja. Hallinto-oikeus on käynyt alustavia keskusteluja arvostavan viestinnän antamiseen keskittyvän kehittämishankkeen tuottamisesta tähän erikoistuneen toimijan Hanna Poskiparran kanssa. Tässä hankkeessa olisivat mukana niin esimiehet kuin koko henkilöstö.
Niin ikään työterveys tulee olemaan työhyvinvointi- ja viestintä teemassa keskeisenä toimijana. Tarkoitus on käyttää työterveyden organisaatio- ja muiden psykologien palveluita luomaan työyhteisölle ymmärrystä ja pelisääntöjä, jotka mahdollisuuksien mukaan estäisivät vuorovaikutuksellisten ongelmien syntymisen. Työterveyden kanssa yhteistyötä on ryhdytty tekemään selvittääksemme esivalmistelutyön kuormitustekijöitä sekä luomaan ja kehittämään osaamista ja yhteisöllisyyttä tukevia toimintatapoja. Lisäksi arvioitavana on työterveyden palveluiden hyödyntämismahdollisuudet erityisesti yhden tällä hetkellä osastoista eniten tukea tarvitsevan lainkäyttöosaston työkulttuuria- ja työilmapiiriä koskevassa työssä. Pelisääntöjä kirkastetaan myös yleisellä tasolla vahvistamalla hallinto-oikeuden omat arvot yhdessä henkilöstön kanssa tehdyn työn tuloksena.
Arvostavan vuorovaikutuksen tärkeys ja hyvän ammatillisen toimintakulttuurin johtaminen kulkee punaisena lankana mukana kaikessa työhyvinvoinnissa ja kaikessa työn tekemisessä yleensäkin. Viestintäteemaa voidaan kehittämishankkeessa työstää pitkälti hallinto-oikeuden ominkin voimin mm. viestintäasiantuntijan ja informaatikon ammattitaitoa hyödyntäen. Kuitenkin tältäkin osin tarpeen on hakea myös ulkopuolista asiantuntijuutta ja näkemystä viestinnän kehittämiseksi erityisesti siltä osin, että päästään töistä keskusteltaessa ”palautteenannosta” arvostaviin työkeskusteluihin. Myös verkostoituminen muiden valtionhallinnon toimijoiden ja viestijöiden kanssa voi tuoda lisäarvoa aiheeseen.
Hankkeen tavoitteena on
- Saavuttaa tavoitetila, jossa voidaan avoimesti ja turvallisesti keskustella työn tekemisen parhaista tavoista ja ammatillisen kehittymisen tarpeista siten, että keskustelu on arvostavaa, motivoivaa ja voimauttavaa ja parantaa toiminnan laatua, työprosesseja ja tuloksellisuutta.
- Työpaikalla käyttäytyminen ja vuorovaikutus on ammatillista ja asiallista ja yhteen hiileen puhaltavaa: puhumme toisillemme, emme toisistamme.
- Pystymme vuorovaikutuksen kautta saamaan ymmärryksen siitä, mitä on riittävän hyvä ammattitaitoinen työn tekeminen, joka ei uuvuta työntekijöitä, mutta, jossa jokainen tietää roolinsa ja pystyy ns. pitämään tonttinsa ja jolla tavoin saadaan asiat ratkaistua laadukkaasti ja riittävän nopeasti siten, että asiakaskokemus säilyy koko prosessin ajan hyvänä.
- Käännämme muutoinkin ajattelun ja tekemisen kulttuuria sisäsyntyisyydestä ulos päin asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa.
- Viestinnän pelisäännöt ja muodot ovat koko henkilöstölle selkeät ja kaikki ymmärtävät oman roolinsa viestijänä organisaatiossa
- Voimme kokea työmme ja työyhteisön sekä kollegat yhä enenevässä määrin voimaannuttavina ja työympäristön psykologisesti turvallisena.
Menetelminä käytetään sisäistä työryhmätyöskentelyä ja koko talon yhteisiä palavereita henkilöstön kantojen kuulemisessa ratkaisujen pohjaksi. Työ tehdään talon johdon vastuulla ja omia fasilitoijia hyödyntäen.