Luken missio on tuottaa tutkimuksella arvoa ja ratkaisuja asiakkailleen.
Mission kannalta on oleellista, että henkilöstö on osaavaa ja organisaatio toimii kannustavasti.
Inhimillisen tehokkuuden parantaminen työhyvinvoinnin systemaattisella johtamisella varmistaa henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittymisen ja Luken tuloksellisen toiminnan.
Luken strategiaa tukeva toimintakulttuuri vaatii edelleen aktiivista työstämistä. Henkilöstö toimii monenlaisten vaatimusten ja paineiden keskellä mikä välittyy myös työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Lukesta toimintaympäristönä tekevät haastavan mm. seuraavat elementit: projektiorganisaation rahoitus, valtionhallinnon määräämät viranomaistehtävät, julkisuuden ja eri intressiryhmien tuomat paineet, kansainvälinen toiminta ja monipaikkaisuus: toiminta eri paikkakunnilla (esimiesten, alaisten ja projekteissa toimivien toimipaikat voivat sijaita hajallaan eri puolella maata). Luken henkilöstö on vahvasti sitoutunutta, mikä aikapaineiden tai päätösvalta- ja vastuukysymysten ristiaallokossa paradoksaalisesti lisää henkilöstön työuupumusriskiä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää Luken johtamiskulttuuria siten, että työhyvinvoinnin johtaminen on integratiivinen osa kaikkea johtamistyötä; kaikessa toiminnassa huomioidaan sekä operatiivinen että inhimillinen tehokkuus. Operatiivinen tehokkuus tarkoittaa: tavoitteet, vastuut ja rakenteet ovat selkeitä ja johtaminen ja kommunikaatio tukevat työntekoa. Inhimillinen tehokkuus tarkoittaa: ihmisten psykologiset tarpeet, kuten yhteisöllisyys, luottamus, tunteet, ja merkityksellisyyden kokemus huomioidaan työyhteisön toiminnassa.
Tavoitteena on kulttuurinen muutos: työhyvinvoinnin johtaminen nähdään merkittävänä osana kilpailukyvyn säilyttämistä, johtamis- ja esihenkilötyötä sekä itsensä johtamista. Hankkeessa työskennellään käytännössä organisaation eri tasoilla: johtoryhmissä, esihenkilöiden kanssa sekä tiimeissä ruohonjuuritasolla. Luken johtoryhmä on valinnut henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella työhyvinvoinnin yhdeksi kehittämiskohteeksi.
Hankkeen päättymisvaiheen kuvaus
Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma – inhimillisen tehokkuuden vahvistaminen asiantuntijatyössä fokusoitui hankkeen aikana työhyvinvoinnin johtamiseen. Työhyvinvoinnin tehokas johtaminen palvelee organisaation ydintoimintoja eli rakenteiden, prosessien ja vastuiden jatkuvalla kirkastamisella mahdollistetaan työskentelyn sujuvuus ja organisaation tuloksellisuus. Ohjelman viitekehyksenä toimi Inhimillisesti tehokas organisaatio®. Tietoisuus työhyvinvoinnin johtamisesta strategisena vahvuutena kehittyi Luken johdon ja esihenkilöstön toiminnassa hankkeen aikana. Työ vaatii edelleen jatkuvasti syvenevää kommunikaatiota ruohonjuuritason ja johdon välillä. Toiminta jatkuu organisaation sisäisenä työnä Työhyvinvoinnin johtamisen käsikirjan jalkautuksella.
Käsikirja sisältää seuraavat teemat:
- Johtamisen kolme huoneentaulua; roolit, vastuut, työmäärä, tapausesimerkkejä
- Vinkkejä projektityöhön; työturvallisuus projekteissa
- Yhteistyö: arvostusta luova vuorovaikutus; virheet oppimisen lähteenä; kokouskäytänteet, sähköpostin käyttö;
hallinnantunne työssä; Luken pelisääntöjä ja käytänteitä - Työhyvinvoinnin johtaminen ja työterveys: työuupumus, ristiriita ihmisen ja työn välillä
- Itsensä johtaminen: Lupa huolehtia omasta työhyvinvoinnista; vireystila; väsyneet aivot sortuvat yksinkertaiseen
ajatteluun; elvytä kehoa ja mieltä - Luku- ja podcast -vinkkejä
Nostamme esiin seuraavat seikat työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi: Ylimmän johdon sitoutuminen strategiseen työhyvinvoinnin johtamiseen on välttämätöntä: työhyvinvointia tukevien toimien on nivouduttava saumattomasti organisaation strategisiin tavoitteisiin. Työn sujuvuuden ja tuloksellisuuden haasteiden (ns. kipupisteet) selvittäminen riittävän perusteellisesti antaa
perustan työlle.
On kuultava haasteista ruohonjuuritason työtä tekeviä henkilöitä sekä heidän esihenkilöitään. Vain johdon pöydällä syntyvät kehitysideat eivät välttämättä johda parhaisiin työn sujuvuutta ja mielekkyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Kehitystyö tarkoittaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä jatkuvaa parantamista saatujen kokemusten myötä. Kehitystyö ei saa tuottaa lisäkuormitusta. Kehitystyölle on alusta alkaen varattava riittävät resurssit. Jos jotain (kehitys)työtä tulee lisää, jotain työtä on otettava pois. Selkeiden tavoitteiden ja vastuiden määrittely projektin alussa ja edetessä.