Puhdistuspalveluissa on paljon ikääntynyttä henkilökuntaa (2/3 henkilökunnasta yli 50- vuotiaita) ja henkilökunnalla on paljon sairauspoissaoloja. Kehittämistarpeena on sairauspoissaolojen väheneminen, työyhteisön yhteistyön ja työilmapiirin paraneminen (työhyvinvointia kartoittava alkukysely) ja toive vaikuttaa henkilöiden kokemaan työtyytyväisyyteen.
Tavoitteet: sairauspoissaolojen väheneminen, työtyytyväisyyden paraneminen ja henkilöstön sitoutuminen työyhteisöön sekä joustavuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Tavoitteena on, että henkilökunta jaksaisi työskennellä vanhuuseläkeikään saakka ja pääsisi vanhuuseläkkeelle terveenä.
Käytetyt menetelmät: työterveyshuollon järjestämä työhyvinvointikysely (ennen hanketta, hankkeen päätyttyä ja 6 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen), luennot, pienryhmä-työskentely, välitehtäviä ja oman terveyden seuranta ja erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen. Esimiesten työnohjaus hankkeen motivoinnin ja johtamisen tukena (8 kertaa).
Kokemukset: Valitut menetelmät ja kokemukset niistä olivat erittäin hyviä. Käytetyt menetelmät palvelivat hanketta.
Kokemukset asiantuntijoiden käytöstä: hankkeen tietoinen valinta oli, että asiantuntijoina käytettiin työterveyshuoltoa ja ulkopuolisia palveluntuottajia. Työterveyshuollon työfysioterapeutin asiantuntemus ja sitoutuminen hankkeeseen oli korvaamaton. Työturvallisuuskeskuksen valmennuskokonaisuus oli tehty erittäin asiantuntevasti. Esimiesten työnohjaus koettiin erittäin tarpeelliseksi ja sitä jatketaan hankkeen jälkeenkin.
Ongelmia hankkeen aikana ja miten ne ratkaistiin: Kaikki eivät jaksaneet sitoutua näin mittavaan hankkeeseen.
Ongelmia pyrittiin ratkaisemaan: esimiehet motivoivat osallistumaan tilaisuuksiin ja työvuorojärjestelyillä mahdollistettiin kaikille tilaisuuksiin osallistuminen. Liikuntaryhmiin osallistumiseen annettiin myös työaikaa.
Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen: pitkät sairauspoissaolot vähenivät ja henkilökunta uskaltaa tuoda rohkeammin esille työyhteisössä kokemiaan epäkohtia.
Mitä pysyviä toimintatapoja hankkeen myötä syntyi: Joillekin työntekijöille kokemus kuntosalin käytöstä säännöllisenä liikuntamuotona tuli tavaksi vapaa-ajalla. Koulutus materiaalit säilytetään noin vuoden ajan ja niihin teemoihin palataan vielä. Materiaalin tietoja käytetään jatkossa hankalien tilanteiden ja työn ongelmien ratkaisemisessa. Vaikeiden tilanteiden puheeksi ottaminen on kehittynyt ja työntekijöiden asioiden esilletuominen on lisääntynyt.
Hankkeen myötä laitoshuoltajilla otettiin käyttöön ns. työnkehittämisen iltapäivät 2-4 kertaa vuodessa.
Suunnitteluryhmässä oli kaksi työntekijöiden ja kaksi esimiesten edustajaa ja hankkeen sisältö muodostui työntekijöiden toiveista. Hankkeen suunnittelussa alusta alkaen on hyvä olla mukana työntekijöiden edustus. Tällä tavoin henkilökunta sitoutetaan hankkeeseen.