Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittava rakenneuudistus. Rakenneuudistuksessa entisestä 15 hätäkeskuksesta luovutaan ja uuden tietojärjestelmän avulla kuudella paikkakunnalla toimiva Hätäkeskuslaitos muodostaa yhden virtuaalisen hätäkeskuksen.
Hankkeen tavoitteena on sairauspoissaolojen väheneminen ja lisäksi saadaan muodostettua virastolle pysyvät toimintamallit yhteistyöhön eri työterveyteen liittyvien viranomaisten kanssa.
Hankkeen toteuttiin yhteistyössä Emkine Oy:n kanssa ajalla 1.10.2017-4.10.2018.
Yhteistyö käynnistyi Emkinen laatimalla toimintaympäristöanalyysillä, joka perustui runsaan tietomäärän analysointiin ja päätoimijoiden haastatteluun. Toimintaympäristöanalyysin menetelmänä Emkine käytti soveltaen APESTE-menetelmää, jonka tavoitteena on ennakoida tulevaisuuden työterveysyhteistyön ja työkykyjohtamisen tarpeita. Toimintaympäristöanalyysin avulla on tarkoitus myös auttaa asiakasta huomioimaan riittävän laajasti työterveysyhteistyön tarpeet ja tavoitteet ja sen myötä asettaa uudistetulle työterveysyhteistyölle vaikuttavuuden mittarit.
Toimintaympäristöanalyysin raportti sisälsi uudistuksen ehdotukset tavoiteaihioiksi, jotka muotoiltiin ja hyväksyttiin asiakkaan kanssa raportin annon jälkeen. Uudistuksen päätavoitteiksi täsmentyivät:
- Kokonaisvaltaisesti ja paikallistasolla hyvin johdettu työterveysyhteistyö
- Proaktiivinen työkykyjohtamisen tuki esimiehille ja johdolle kaikilla Hätäkeskuslaitoksen toimipisteillä
- Kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut
Jokaisen päätavoitteen alle laadittiin alatavoitteet.
Emkine antoi väliraportissaan suositukset tulevat työterveyshuollon sisällöstä, jota Hätäkeskuslaitos voi halutessaan hyödyntää tulevassa kilpailutuksessa. Palveluprosessissa muotoiltiin työkyky- ja työterveysyhteistyön johtamisen käytänteet ja mittarit. Johtamisen vastuita ja rooleja selkiytettiin. Hankkeessa luotiin valtakunnallisesti Hätäkeskuslaitostasoinen työkykyjohtamisen malli, johon työterveyshuollon ja sidosryhmien tuki on määritelty. Emkine tuotti palvelun osaksi mentoroiden. Palveluprosessiin kuului myös ohjausryhmän auditointi.
Hanke sisälsi myös kolme yhteismuotoilun työpajaa: mukautettu työ, esimiesten ja työterveystoimijan yhteistyö ja osatyökykyisten työn hallinnan, tuen ja seurannan prosessi. Työpajat pidettiin Oulussa, Kuopiossa ja Vaasassa. Työpajoja opponoitiin toisilta paikkakunnilta Pori opponoi Oulun, Turku opponoi Kuopion ja Kerava opponoi Vaasan. Osallistujina työpajoissa olivat hätäkeskuksen pääl-likkö, apulaispäällikkö, yksi hankkeen ydinryhmän edustaja jokaisessa pajassa, paikallinen työter-veyshuollon työterveyslääkäri ja -hoitaja, 3-5 vuoromestaria, kaksi henkilöstön edustajaa ja Emkinen edustaja. Emkinen edustaja fasilitoi työpajat. Pajojen tuotoksena muodostui Emkinen kokoamat blue-printit ja tarinat yhteismuotoilluista toimintamalleista.
Työterveyden ja työkyvyn johtamisen tärkeys virastotasolla konkretisoitui hankkeen aikana. Työterveysyhteistyöhön on nyt sitouduttu sekä viraston että työterveyshuollon palveluntuottajan puolelta. Hankkeen aikana määriteltiin työkykyjohtamisen vastuut ja roolit ja rytmitettiin yhteistyö vuosikellon mukaan.
Työterveyshuollon palveluntuottajat kokivat, että hankkeen myötä koordinointiin ja ohjausryhmän toimintaan on tullut ryhtiä ja vaikuttavuutta seurataan. Työterveysterveyshuolto on käytettävissä esimiehen tukena ja tätä voidaan vielä aktivoida mallien jalkauttamisen myötä.
Yhteismuotoilun työpajat koettiin sekä viraston että työterveyshuollon palveluntuottajan puolelta hyvänä tapana sitouttaa ja osallistaa henkilöstöä ja toimijoita.
Ohjausryhmässä todettiin yksimielisesti, että hankkeen tulokset näkyvät Hätäkeskuslaitoksen tunnusluvuissa aikaisintaan vuoden 2019 aikana, mutta yksittäisissä tunnusluvuissa on jo nyt havaittavissa positiivia muutoksia. Esimerkiksi työterveysneuvotteluiden määrä 2018 elokuun loppuun mennessä oli enemmän kuin vuoden 2017 aikana. Sairauspoissaolojen yksittäisissä diagnoosiryhmissä on tapahtunut selvää laskua.