Tavoitteena oli, että hankkeen myötä valtioneuvoston virkamiehet saavat entistä enemmän saman sisältöisiä ja samoilla toimintatavoilla tuotettuja työterveyshuollon palveluja ja ovat sitä kautta yhdenvertaisessa asemassa.
Uuden verkostomaisen työskentelyn avulla pyrittiin siihen, että yhteistyö ministeriöiden välillä paranee ja saadaan luotua yhtenäisiä toimintakäytäntöjä sujuvammin ja tehokkaammin.
Hankkeen ensimmäisessä tapaamisessa päätettiin valita kehittämiskohteiksi seuraavat neljä aihetta:
1. Työpaikkaselvitysprosessi
2. Puitetoimintasuunnitelma
3. Työterveyshuollon tuki esimiehille (varhaisen välittämisen malli) 4. Raportoinnin kehittäminen ja yhteistyö johdon kanssa Tavoitteena oli löytää em. asioihin yhteinen näkemys ja ratkaista niihin liittyviä konkreettisia kysymyksiä. Tavoitteena oli saada aikaan materiaalia, jonka pohjalta kehittämistyötä voidaan jatkaa sekä VN TTH ohjausryhmässä että VNHY:ssä yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Tämän lisäksi pyrittiin luomaan jatkossa hyödynnettäviä toimintatapoja ministeriöiden välisen toiminnan kehittämiseksi.
Hankkeessa oli tavoitteena luoda valtioneuvostolle yhteisiä käytäntöjä työterveyshuoltotoimintaan. Kaikilla ministeriöillä (pl. UM)on yhteinen työterveyshuoltosopimus, jota hallinnoi valtioneuvoston kanslia (VNK).
VNK:aan on perustettu 1.3.2015 hallintoyksikkö (VNHY), joka johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria.
Hanke toteutettiin yhteistyössä VNHY:n, ministeriöiden, Terveystalon ja Toimiva Oy:n kanssa.
Hanke alkoi suunnittelukokouksella, jossa valittiin hankkeessa käsiteltävät aiheet. Tämän jälkeen toteutettiin kaksi puolenpäivän kestoista työpajaa, joissa molemmissa käsiteltiin kaksi aihetta. Työpajojen jälkeen oli puolen päivän kestoinen analyysityöpaja ja lopuksi yhteenvetotapaaminen.
Menetelmänä käytettiin Toimiva Oy:n Heli Ahosen verkostomaisen työskentelyn menetelmää.
Tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Kaikissa neljässä aiheessa löydettiin ratkaisut konkreettisiin kysymyksiin. Lisäksi saatiin aikaan konkreettinen jatkosuunnitelma käsiteltävien aiheiden osalta.
Hankkeessa opittiin, miten verkostomaista työskentelyä voi hyödyntää jatkossa yhteisten asioiden suunnittelussa perinteisen kokouskäytännön sijaan.