Hanke kesti vuoden 2017 ajan. Tunnusomaista hankkeelle oli, ettei sitä käynnistettäessä ollut suunnitelmaa toteutettavista toimenpiteistä tai konkreettista projektisuunnitelmaa välitavoitteineen. Hankkeen pohjana toimivat tuoreen kansliapäällikön kolme pointtia, jotka määrittelivät tavoitetilan.
Hankkeen aikana tehtiin lukuisia pienempiä toimenpiteitä. Lisäksi laadittiin työnteon tapa oikeusministeriössä -asiakirja, jonka pohjana ovat valtionhallinnon arvot. Kokeiluja koskevaa tietoisuutta lisättiin.
Hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi on vaikeaa, sillä paljolti kyse on siitä, miten henkilöstön ajattelutapa ja arjen toimintatavat ovat muuttuneet. Jonkin verran on pystytty kokoamaan listauksia siitä, mitä asioita on alettu tehdä toisella tavalla hankkeen vuoksi. Osa näistä on pysyviä.
Innovatiivista ja suositeltavaa oli hankkeen toteutustapa. Lähdettiin rohkeasti uudella tavalla, avoimin mielin ilman mitään ennalta sovittua ”oikeaa ratkaisua” kehittämään toimintakulttuuria. Ideana oli, että heti kun keksitään jotain, sen voi toteuttaa (vrt. työryhmän loppuraportin ehdotukset). Palloa heitettiin koko henkilöstölle – niin ideoinnin kuin toteutuksenkin osalta.
Keskeistä hankkeen jälkeen on se, miten Yhteinen oikeusministeriö -henkeä ja hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa juurrutetaan eli miten hanke jää elämään OM:n arkeen.
Hankkeen tavoitteena on ollut oikeusministeriön sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen siten, että ministeriö parhaalla mahdollisella tavalla voi täyttää strategiset tehtävänsä suhteessa hallinnonalaan ja valtioneuvostoon.
Samanaikaisesti kehitetään yhtenäistä valtioneuvostoa sekä kehitetään ministeriöiden johtoryhmätyöskentelyä.
Hankkeen taustalla ovat mm. havaitut kehittämistarpeet OM:n sisäisessä yhteistyössä sekä siinä, että OM näyttäytyy yhtenäisenä.
Hankkeen tavoitteet:
– Henkilöstö tekee aikaisempaa enemmän yhteistyötä, mikä lisää tehokkuutta ja parantaa työn laatua sekä yhteishenkeä
– Henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään nykyistä laajemmin ja joustavammin.
– Oikeusministeriön toimintakulttuuri on kehittynyt sellaiseksi, että henkilöstöllä on aikaisempaa enemmän ja monipuolisempia mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua ministeriötä koskevaa kehittämistyöhön.
– Oikeusministeriöön on alkanut kehittyä kokeilukulttuuria.
– Oikeusministeriö näyttäytyy ulospäin yhtenäisempänä