Yhteisöllisyyttä luova strateginen dialogi muutoksen tukena monikulttuurisessa ja -paikkakuntaisessa asiantuntijaorganisaatiossa

Hanke kohdentui uuden, kolmella eri paikkakunnalla toimivan 25-henkisen tutkimustiimin identiteetin ja strategiatyön tukemiseen. Tiimiläisillä oli hyvin erilaiset tutkimukselliset taustat ja asiakastoimialat, eivätkä monet heistä ennestään tunteneet toisiaan. Työskentely toteutettiin kolmen keskustelukierroksen muodossa. Keskustelua käytiin niin ajallisesti kuin maantieteellisestikin hajautuneesti, hyödyntäen virtuaalisen työskentelyn mahdollisuuksia.

Kierrokset aloitti verkkoon tuotettu noin 10 minuutin video kolmen hengen alustuskeskustelusta. Videota kommentoitiin sekä työstämistä jatkettiin verkkotyökalun avulla paikkakunnittaisissa tai teemoittaisissa pienryhmissä ja pareissa.

Prosessin aikana työskentelyn fokus siirtyi alustavasta tiimin yhteisten teemojen pohdiskelusta käytännön tekemisiin. Ensimmäinen keskustelukierros liittyi kysymykseen keitä me olemme tiiminä. Tiimin jäsenet pohdiskelivat niitä elementtejä, joille sen olemassaolo tiiminä rakentuu, tiimiläisiä innostavia tulevaisuudennäkymiä sekä asemoitumista toisaalta osana koko organisaation tutkimustoimintaa että toisaalta asiakkaitten suuntaan.

Toisen kierroksen avasi tutkimusalueen johdon videoitu keskustelu. Kierroksen tuloksena tiimin keskeiset sisällöt ja fokukset kiteytyivät yhdessä sovituksi kuvaukseksi. Myös tiimin toiminnan keskeisistä kehittämistarpeista päästiin hyvään yhteisymmärrykseen, mikä edisti huomattavasti sitoutumista yhteiseen kehittämiseen. Prosessin päätöskierros fokusoitiin käytännön toimiin asiakashankkeiden edistämiseksi sekä myyntitoiminnan vahvistamiseksi, mikä oli identifioitu yhdeksi tiimin keskeisimmistä tulevaisuuden menestyksen kulmakivistä.

Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Tiimin sisäinen tutustuminen, yhteinen kommunikaatio helpottui ja yhteisen ymmärryksen kehittyminen nopeutui ja asiantuntijoiden välinen sitoutuneisuus sekä tiimin jäsenten identiteettien vastavuoroinen rakentuminen helpottuivat selvästi virtuaalisen yhteistyön kautta. Sähköisten viestintävälineiden käyttö on tullut entistäkin rutiininomaisemmaksi.

Tiedon jakaminen tiimiläisten välillä on avointa ja aktiivista, ja jatkuva sisäinen keskustelu tulee jäämään tiimin pysyväksi toimintatavaksi. Prosessin myötä arjen toimintatavat rikastuivat pienillä arkisilla keinoilla, joilla edelleen edistetään tiimiläisten keskinäistä tutustumista. Toiminnan monipaikkaisuuden ja face to face -tapaamismahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi se jää muuten helposti kevyeksi.

Kaiken kaikkiaan verkossa tapahtuva ryhmien välinen tuettu keskustelu osoittautui erittäin hyväksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tukea uuden, monipaikkaisen työyhteisön rakentumista.