Valmentava johtaminen – sujuvaa yhteispeliä ja kannustavaa johtamista

Valmentavasta johtamisesta puhutaan valtionhallinnossa yhä enemmän. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen kertoo ajatuksiaan valmentavasta johtamisesta ja sen roolista Tukesissa.

Kimmo Peltonen, mitä valmentava johtaminen sinulle tarkoittaa?

Minulle valmentava johtaminen on tyyli tai tapa johtaa ihmisiä. Eroja menneeseen on paljon mm. siinä, että valmennettava itse hoksaa sen mitä nyt pitäisikään tehdä, eikä odota käskyjä. Tuloksen tekemisen prosessiin ei ehkä ole niinkään mittareita, sillä prosessit jylläävät pään sisällä.

Asiantuntijaorganisaatiossa työ perustuu yhä enenevässä määrin asiantuntijan omaan ajatteluun. Valmentava johtaminen on vaikuttamista ajatteluun, ja ajattelun kautta sitten toimintaan työtehtävissä.

Miksi valmentavaa johtamista tarvitaan ja mikä sen merkitys on Tukesille? 

Työ on muuttunut. Meillä työt tehdään pääosin tietokoneella, ja tukeslaiset yhä enenevässä määrin laittavat tehtäviään itse tärkeysjärjestykseen. He myös hallitsevat entistä enemmän omaa työaikaansa ja tulevaisuudessa myös paikkaa, jossa työt hoidetaan. Z-sukupolvi on astumassa remmiin – myös Tukesissa. Valmentava johtaminen vastaa mielestäni huomattavan hyvin heidän odotuksiinsa työstä, tekemisestä ja esimiesten roolista.

Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund on mielestäni hienosti kiteyttänyt valmentamisen jotenkin seuraavanlaisesti: ”Valmentajan tehtävä on auttaa pelaajaa löytämään omat voimavaransa ja tukea niiden kehittymistä”. Tämä tavoite sopii myös Tukesin esimiestyön ohjenuoraksi.

Mitä valmentaja ja valmennettava käytännössä tekevät?

Kaiken lähtökohta on, että valmentaja on kiinnostunut valmennettavasta ja että valmentajalla on myönteinen käsitys valmennettavasta. Jos näin ei ole, seuraa vain tekninen suoritus, jossa ei olla täysillä mukana. Olemme Tukesissa puhuneet paljon vuorovaikutustaidoista. Minusta valmentajan tärkein taito on dialogisten keskustelujen toteuttaminen niin, että ne kehittävät ja virittävät työntekijän ajattelua ja saavat hänet motivoitumaan.

Valmentajalle hyviä sisäisiä mittareita onnistumiselle on mielestäni useita. Ensinnäkin kehityskeskustelujen merkityksellisyydestä kertoo, miten henkilöstö arvioi niitä VMBarossa. Toiseksi aito osallistuminen yhteisiin palavereihin on tärkeää ja sitä voidaan tarkastella muistelemalla, koska henkilö on vaikkapa viimeksi kysynyt palaverissa jotain tai käyttänyt puheenvuoroja. Kolmantena mittarina valmentajan onnistumiselle pidän koronasta kasvaneita etäjohtamisen käytäntöjä, kuten esim. yhteydenpidon tiivistymistä eri muodoissaan. Neljäntenä mittarina näen esimiehen oman halun puuttua ongelmiin eli sen, kuuleeko ja tunnistaako esimies ryhmäläistensä kohtaamat haasteet.

Millaiset valmentajan ja valmennettavan roolit ja tehtävät ovat ja miten ne eroavat perinteisistä esimiehen ja työntekijän rooleista ja tehtävistä?

Aika paljon edellä onkin jo ollut puhetta valmentajasta ja valmentamisesta. Ihan lyhykäisesti valmentajan rooli on saada yhteispeli sujumaan joukkueessa. Valmennettavan on ensiksikin suostuttava valmennettavaksi ja tunnistettava joukkuepelaamisen säännöt ja dynamiikka.

On löydettävä ilo tehdä ja onnistua yhdessä, on hyväksyttävä työkavereiden erilaisuutta ja tapaa ilmaista itseään.

On myöskin osattava hyvällä tavalla auttaa kaveria, mutta on myös osattava ottaa apua vastaan silloin kun sitä on tarjolla. Asiantuntijan voi aluksi vaikeaa olla valmennettavana, uusi rooli tulee oppia ja omaksua.

Missä vaiheessa Tukesissa ollaan, mitä on tehty ja mitkä ovat seuraavat askeleet?

Olemme satsanneet paljon vuorovaikutukseen ja dialogiin ja halunneet niitä kehittää laaja-alaisesti. Minusta vuorovaikutuksen ymmärtäminen ja siinä kilvoittelu luo erinomaista pohjaa ymmärtää valmentamista ja valmennettavana olemista. Olemme kouluttaneet esimiehiä valmentavaan johtamiseen ja jatkamme kouluttamista.

Alkamassa on valmennettavana olemisen koulutus, joka sopii ihan meille jokaiselle ja tulevaisuuden työelämässä rinnastuu vaikkapa digitaitoihin.

Olemme myös halunneet laajentaa tukeslaisten tietoisuutta siitä, miten muissa virastoissa edistetään vuorovaikutusta, sehän kytkeytyy valmentavaan johtamiseen tiiviisti. Käynnissä Tukesissa onkin vierailevien puhujien luentosarja aiheesta.

Mitä haluaisit sanoa valmentavasta johtamisesta valtion henkilöstölle?

Ottakaa homma tosissanne, kehittäkää yleisiä dialogitaitojanne ja ennen kaikkea nauttikaa valmentamisesta ja valmennettavana olemisesta. Se auttaa osaltaan meitä kestämään stressiä ja jaksamaan työelämän alati kiihtyvässä sykkeessä.

Kirjoittaja

Pia Renkola

Suunnittelija, Tukes

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *