Suomen julkisten hankintojen volyymi on vuositasolla arvioituna noin 35 miljardia euroa. Tämä tuo mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyyden parantamiseen sekä yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen julkisten hankintojen kautta. Hallitusohjelmassa julkisille hankinnoille asetetaan lukuisia tavoitteita liittyen muun muassa tehostamiseen, kestävään kehitykseen, innovaatioihin, ilmastotavoitteisiin, sosiaalisiin näkökohtiin, osaamisen kehittämiseen, parhaiden käytäntöjen levittämiseen, ympäristönäkökohtiin, sosiaaliseen työllistämiseen, kotimaisen ruoan asemaan, teknologiseen kehitykseen, elinkaaritaloudellisuuteen, laatuun, vastuullisuuteen ja kaksikielisyyteen.
Julkisten hankintojen volyymi tuo mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyyden edistämiseen.
Julkisiin hankintoihin liittyviä kehittämistarpeita ei voida edistää pelkästään lainsäädännön keinoin. Hankintojen vaikuttavuuden edistämiseen tarvitaan yhteistyötä ministeriöiden välillä sekä kuntasektorin ja tarjoajien kanssa. Yhteisten tavoitteiden ja linjausten laatimiseksi sekä edistämiseksi tarvitaan kansallinen julkisten hankintojen strategia. Valtiovarainministeriö asetti Hankinta-Suomi –toimenpideohjelmanlaatimaan kansallisen julkisten hankintojen strategian, lisäämään julkisten hankintojen toimijoiden yhteistyötä ja kehittämään hankintojen vaikuttavuutta. Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa johdetaan yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa.
Strategian sisältö
Julkisten hankintojen strategia koostuu kahdeksasta kehittämisen osa-alueesta eli strategisesta tahtotilasta ja niitä konkretisoivista tavoitteista. Strategiassa kehittämisen kärkinä ovat strateginen johtaminen sekä hankintataitojen edistäminen. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi tukevat strategista johtamista. Kehittämistyön keskiössä on toimivien ja laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden hankkiminen siten, että kaikki osapuolet ovat osallisina prosessissa ja markkinat ovat elinvoimaiset. Julkisten hankintojen osana voidaan synnyttää myös innovaatioita. Edellä mainittujen osa-alueiden kehittämisen avulla voidaan saavuttaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.
Strategian toimeenpano ja seuranta
Strategian toimeenpanoa varten perustetaan syksyn 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana tahtotilojen mukaisesti kahdeksan teemaryhmää. Teemaryhmät perustetaan uudenlaisen yhteistyön varmistamiseksi valtio- ja kuntasektorin hankintayksiköiden, tarjoajien, asiantuntijaorganisaatioiden sekä kunkin teeman kannalta relevanttien järjestöjen välillä. Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla edistetään kansallisen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Teemaryhmiin kutsutaan avoimesti mukaan asiantuntijoita kaikista hankintojen sidosryhmistä kuten hankintayksiköistä, tarjoajista ja asiantuntijaorganisaatioista.
Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla edistetään kansallisen strategian tavoitteiden toimeenpanoa.
Strategian muuttumista toiminnaksi seurataan. Tätä varten strategian liitteeksi on laadittu mittarit yhteistyössä VTT:n kanssa. Mittarit tekevät näkyväksi tavoiteltavan muutoksen ja niiden avulla voidaan seurata strategian vaikutusta ja aikaansaatuja tuloksia. Mittareiden tuottaman tiedon avulla voidaan myös ohjata tulevia toimia ja resursseja.
Yhteistyö ja julkisten hankintojen strategian valmistelu
Julkisten hankintojen strategiaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä hankintojen ammattilaisten ja strategisen johdon kanssa sekä valtio- että kuntasektorilta. Valmistelutyössä on ollut mukana hankintayksiköiden ja tarjoajien edustajia sekä julkisia hankintoja tukevien asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Strategialuonnoksesta käytiin laajaa keskustelua eri paikkakunnilla aluekierroksella sekä sähköisen verkkoaivoriihen avulla. Näiden ohella on järjestetty avoimia valmistelutyöpajoja ja virallinen lausuntokierros kesällä 2020. Valmistelussa on huomioitu hallitusohjelman julkisiin hankintoihin liittyvät lukuisat tavoitteet kuten myös kuntien strategiset tavoitteet. Kaikki relevantit ministeriöt ovat olleet tästä näkökulmasta työssä mukana. Strategia lanseerattiin Kuntamarkkinoilla 9.9.2020 ja annettiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 10.9.2020.
