Huoltovarmuus on ajankohtaisempi asia kuin pitkään aikaan. Minkälaisen uhan koronavuodet ja Ukrainan sota toivat? Miten kotimainen ruoka ja energia turvataan? Mitä kriiseistä on opittu? Miltä näyttää tulevaisuus? Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Euroopassa vallitseva sota on ravistellut koko ruokajärjestelmää ja energiamarkkinoita laittaen raaka-ainevirrat uusiksi. Lannoite-, rehu- ja elintarvikeraaka-aineiden sekä maakaasun, polttoöljyn ja polttoaineiden hinnannousut sekä komponentti-, muovi- ja pakkausmateriaalipula ovat tulleet tutuiksi. Niin ikään alkutuotanto on talouskriisissä ja elintarviketeollisuus sekä logistiikka lujilla.
”Korona ja sota yllättivät rajuudellaan”
”Huoltovarmuus lähtee strategiasta – siitä, mikä on meille tärkeää ja puolustettavaa. Odotuksiin vastaaminen edellyttää tilannekuvan ymmärtämistä ja rohkeaa etenemistä”, Ruokaviraston neuvotteleva virkamies Minna-Maija Väänänen sanoo.
”Meillä on taipumusta valmistautua tilanteisiin, joita olemme jo kohdanneet”, Minna-Maija Väänänen sanoo.
Kyse on mittavasta kokonaisuudesta: yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, sisäisestä turvallisuudesta, puolustuskyvystä, huoltovarmuudesta, taloudesta, infrastruktuurista, johtamisesta, väestön toimintakyvystä, palveluista, kansainvälisestä toiminnasta, henkisestä kriisinkestävyydestä, elintarvikehuollosta, ruokaketjun kehittämisestä, luottamusverkostoista ja rohkeudesta luoda uutta.
”Korona ja sota yllättivät rajuudellaan, mutta myös opettivat. Olemme nyt asenteellisesti herkempiä ymmärtämään ja tarttumaan mahdollisiin kriiseihin ja skenaarioihin”, Väänänen tuumii.
”Tilanne on haastanut myös virkamiehet. Kriisit ovat kasvattaneet poikkihallinnollista tekemistä, jonka ansiosta yhteiskehittäminen ovat kehittynyt maailmassa, joka on aika siilomainen. Tällaisessa ajassa on jano toimia yhdessä ekosysteemisesti.”
”Vaikeita aikoja seuraa aina parempia aikoja”
Ruokaviraston vastuulla on edistää toimintaedellytyksiä kestävälle kotimaiselle ruoantuotannolle kahdella miljardilla eurolla vuosittain. ”Iso potti EU-rahaa. Ruoan turvallisuus, kasvu ja kilpailukyky ovat oleellisia. Kriisit ovat nostaneet huoltovarmuuden uudenlaiseen luuppiin, jonka tulee olla korkealla myös uuden hallituksen tehtävälistalla”, Väänen korostaa.
”Meillä on taipumusta valmistautua tilanteisiin, joita olemme jo kohdanneet. Yllätykselliset tilanteet ovat eri asia, joten meidän on mietittävä, miten selviämme tulevaisuudesta, jota emme vielä tunne. Siksi meidän tulee olla valppaina, ylläpitää notkeasti tilannekuvaa ja yhteistä kyvykkyyttä sekä olla valmiina kohtaamaan uusia yllätyksiä valjastamalla uusia tapoja tulevaisuuden huoltovarmuuden turvaamiseksi.”
”Näemme nyt, että vaikeita aikoja seuraa aina parempia aikoja. Toimimme aiempaa kriisinkestävämmin ja vastuullisemmin, ja samaan aikaan myös entistä paremmin. Sota on kirkastanut suomalaisen vahvuuden: meillä yritykset, järjestöt ja virkamiehet toimivat yhdessä. Loppupelissä huoltovarmuuden hoitaminen on ihmissuhdetoimintaa, jossa verkostot ovat erittäin tärkeitä”, Väänänen toteaa.
”Metsätaloudessa huoli on energiapuun saatavuudessa”
Metsäjohtaja Anna Rakemaa katsoo huoltovarmuutta Metsäkeskuksen näkökulmasta. Koska kotimaisesta puusta ei ole metsissä pulaa, sota ei toistaiseksi ole Rakemaan mukaan ollut merkittävä uhka puunkäytölle.
”Metsätaloudessa huoli on ensisijassa energiapuun saatavuudessa. Venäjältä tuodun hakkeen korvaaminen kotimaisella puulla on ollut iso ponnistus lämpölaitoksien puunhankinnalle. Puuta on kotimaassa runsaasti, mutta koko hankintaketjun pitää olla kunnossa ostosta korjuuseen ja kuljetukseen.”
”Metsätaloudessa huoli on ensisijassa energiapuun saatavuudessa”, Anna Rakemaa toteaa.
Käytännössä tilanne tarkoittaa sitä, että kotimaan puun hankinta ja korjuu on pitänyt nostaa uudelle tasolle. Energialaitosten läheisyyteen on pitänyt kaavoittaa ja rakentaa bioterminaaleja raaka-aineen varastointiin, ja energiapuuterminaaleille on etsitty paikkoja maankäytön suunnittelussa. Myös alempiasteisten teiden ja siltojen kuntoon on pitänyt kiinnittää enemmän huomiota puunkorjuun lisääntyessä.
”Vaikutukset ovat moninaiset. Kun kotitaloudet ovat lisänneet puun polttoa lämmityksessä, polttopuumamarkkinat ovat kuumenneet. Turpeesta oltiin jo luopumassa ilmastopoliittisista syistä, mutta viime vuonna Huoltovarmuuskeskus käynnisti polttoturpeen varmuusvarastoinnin.”
”Sodan myötä kotimaisten raaka-aineiden merkitys yhteiskunnan perustoimintojen ylläpidossa on korostunut. Pitää löytyä ketteryyttä muuttaa toimintatapoja ja miettiä erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita laaja-alaisesti. Hallinnossa on nyt päästy harjoittelemaan poikkeusoloissa toimimista ja käymään kriittisesti läpi kriisitilanteiden toimintamalleja”, Rakemaa sanoo.
”Kaikessa pitää huomioida ihmisen tahallinen toiminta”
Kenraalimajuri evp Pekka Toveri näkee Ukrainan sodan osoittaneen pitkien tuotanto- ja toimitusketjujen haavoittuvuudet – ei pelkästään sen takia, ettei Ukraina ole pystynyt viemään elintarvikkeita, vaan myös siksi, että EU:n hyökkääjälle asettamien sanktioiden takia esimerkiksi lannoitteiden saanti on vaikeutunut. Lisäksi sotatarvikkeiden kasvanut kysyntä on vaikeuttanut monien kotimaiselle puolustusteollisuudelle tärkeiden komponenttien saatavuutta ja nostanut hintoja.
”Ruoan kotimainen tuotanto on turvattava”, Pekka Toveri sanoo.
”EU-maiden ja kumppanien tulisi yhteistyössä selvittää kriittisten tuotteiden ja tuotantojen haavoittuvuuksia, jotta Euroopassa ei oltaisi yhden toimittajan varassa. Olisi selvitettävä mahdollisuudet korvaavan tuotannon aloittamiseen, jos normaali toimittaja ei pysty enää syystä tai toisesta toimittamaan materiaaleja. Myös kriittisten materiaalien varmuusvarastointi pitäisi arvioida uudelleen.”
Toverin mukaan ruoan kotimainen tuotanto on turvattava ja tuotantoketjun haavoittuvuudet selvitettävä. Energiatuotannossa on lisättävä omavaraisuutta hyödyntäen aurinko- ja tuulienergiaa ja muita energiantuotantomuotoja. Samalla pitää katsoa kriittisesti koko energiantuotantokenttää sekä eri tuotantomenetelmiä siten, että löytyy riittävästi kapasiteettia myös ääriolosuhteisiin.
”Kansainvälinen yhteistoiminta ja varmuusvarastointi huoltovarmuuden parantamiseksi on tärkeää. Kaikessa toiminnassa pitää huomioida ihmisen aiheuttama tahallinen toiminta, jolla pyritään tuhoamaan sekä ruoan että energian tuotantoa, aina sabotaasista kyberiskuihin ja sotilaallisiin iskuihin saakka”, Majuri korostaa.
Resilienssi voimavarana – mitä se tarkoittaa?
Resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Se on kykyä palautua ja toipua kriiseistä ja kehittyä jopa entistä vahvemmiksi kriisin jälkeen – esimerkiksi yhteiskunnan kyky toipua sodasta tai luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino. (Lähde: Sitra)
