Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa käynnistäen yhden Suomen lähihistorian
suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Uudistuksen keskeisenä strategisena tavoitteena ja
samalla lupauksena kansalaisille on ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien tuottaminen. Tavoitteena
on sote-palvelujen entistä parempi saatavuus, yhteentoimivuus ja moninaisten palveluprosessien
välinen saumattomuus. Toisin sanoen, lupauksen keskiössä on vaikuttavan, yhdenvertaisen ja
nykyistä paremman palvelun tarjoaminen meille Suomessa asuville.
Lähtökohtaisesti tavoite on tärkeä ja kunnianhimoinen. Ihmiskeskeisen palvelukehittämisen kokeneina
asiantuntijoina olemme kuitenkin huolissamme siitä, miten vähälle huomiolle on jäänyt tavoitteen
aikaansaamiseksi vaadittava radikaali johtamis- ja toimintakulttuurin muutos.
Ihmislähtöiset palvelut ovat strategiapaperiin sopiva sanapari, johon kaikkien on vaivatonta sitoutua
ajatuksen tasolla. Vaarana kuitenkin on, että siitä muodostuu sisällöltään tyhjä termi, joka toistuu vain
julkisissa ulostuloissa. Hyvinvointialueiden keskeisimmän tavoitteen toteutumiseksi ei riitä ajatustason
sitoutuminen tai edes pitkällinen sote-alan ammattitaito.
Yhteisen asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi ja palvelu rajallisilla resursseilla vaatii osittain
palveluiden uudelleen suunnittelua. Vielä tätäkin enemmän, se vaatii toimintamallien, prosessien,
osaamisen, kulttuurin ja johtamisen uudistamista sekä käytäntöön saattamista. Jotta tavoitteisiin
päästään, vastuuasemissa toimivilta on löydyttävä rohkeutta hakea uudenlaista tietotaitoa ja
kokemusta siihen, mitä ihmislähtöisten sote-palveluiden toteutuminen edellyttää.
Mitä ihmislähtöisten palveluiden aikaansaaminen sitten käytännössä vaatii?
Ihmislähtöisyys vaatii resurssien kohdentamista oikeisiin haasteisiin vastaamiseen. Alkuun
hyvinvointialueilla on oltava selkeä ja tietoon pohjautuva visio siitä, millainen on kuntalaisille arvoa
tuottava, kokemukseltaan onnistunut ja sujuva palvelu. Jotta asetettu visio toteutuu, on luotava
suunnitelma, miten sote-ammattilaiset osallistetaan mukaan vaikuttamaan muutokseen, joka koskee
heidän työnsä ydintä. Johtoasemassa toimivilla on oltava halukkuutta ymmärtää ja kuulla omaa
organisaatiotaan. Heidän on tunnistettava, millainen johtamiskulttuuri edesauttaa vaadittavaa
muutosta ja millaisista sote-alaa haittaavista toimintamalleista on aktiivisesti opittava pois.
Uusien hyvinvointialueiden toiminnan keskiössä on eri sote-ammattilaisia yhdistävät palveluprosessit.
Uudistuksessa onnistuminen edellyttää ajantasaista dataa ja laadullista ymmärrystä kuntalaisten
näkökulmasta. Uusien prosessien tulee rakentua eri elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tarpeille.
Näihin päästään kiinni osallistamalla kuntalaisia ja kuvaamalla heidän palvelupolkunsa. Tällä tavoin
tunnistetaan kohdat, missä palvelun tulee olla saumatonta ja missä tarvitaan moniammatillista
yhteistyötä.
Onnistumisen kannalta oleellista on tunnistaa, millä toimenpiteillä vaikuttavuutta lisätään käytettävissä
olevilla resursseilla. Tiedolla johtamisen ja ketterän, osallistavan palvelukehittämisen on noustava
seuraavalle tasolle, jotta sote-uudistus vastaa kuntalaisille annettuun lupaukseen.
Suomi on yksi maailman vahvimmista palvelumuotoilun ja ihmislähtöisen suunnittelun keskittymistä.
Tätä lähestymistapaa hyödynnetään yksittäisten palvelukokonaisuuksien suunnittelusta aina
organisaatiotason ja yhteiskunnallisten strategioiden muotoiluun.
Lähtökohtana ja toiminnan keskiössä ovat ihmiset aktiivisina toimijoina – kuntalaiset, työntekijät, johto
– ja ratkaisuja määritellään yhdessä hierarkiat madaltaen. Tämä tulisi olla myös hyvinvointialueiden
palveluiden kehittämisen ykkösfokus. Käsillä on ennennäkemätön mahdollisuus rakentaa modernia ja
aidosti ihmislähtöistä ja vaikuttavaa sote-alan palvelua.
Hukataanko tilaisuus vai hyödynnetäänkö nyt käsillä oleva mahdollisuus?
Kirjoittajat:
Juha Kronqvist, johtava palvelumuotoilija Hellon
Laura Lerkkanen, johtava palvelumuotoilija Hellon
Kirsikka Vaajakallio, johtava palvelumuotoilija Hellon
Laura Franck, liiketoimintajohtaja Hellon
Tuuli Mattelmäki, professori Aalto-yliopisto
Satu Miettinen, palvelumuotoilun professori Lapin yliopisto
Anna Salmi, lehtori Laurea ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat ovat ryhmittymä palvelumuotoilun pitkäaikaisia ammattilaisia sekä akateemiselta että yksityiseltä puolelta. Kirjoittajista Juha Kronqvist on Hellonin johtava palvelumuotoilija ja hän oli Suomessa alan ensimmäisiä asiantuntijoita, joka jo vuonna 2010 toi muotoiluajattelun sotepalveluiden palvelupolkujen ja potilaskokemuksen parantamiseen.
Juha Kronqvist. Kuva: Meeri Koutaniemi