Suomessa ollaan monella tasolla innovaatiotoiminnan edelläkävijöitä. Kehittymistä, innovointia ja tuottavuuden tehostamista painotetaan jokaisella hallinnonalalla. Kokeilukulttuuri on juurtunut hallintoon ja ruohonjuuritasolle.
– Koko hallinnon toiminta on tietyssä mielessä innovatiivista, sillä hallinnossa tähdätään aina joko toiminnan parantamiseen tai muuttamiseen sekä toimintaympäristön tulevaisuuden ennakoimiseen, havainnollistaa valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pussinen.
Julkisen hallinnon innovaatiotoiminnan perusta
Innovaatiotoimintaa havainnollistetaan neliulotteisella timanttimallilla. Kuva: valtionvarainministeriö (OECD:n OPSI:n pohjalta)
Julkisen hallinnon innovaatiotoiminta kytkeytyy Suomessa myös OECD:n OPSI-verkoston (Observatory of Public Sector Innovation) toimintaan. Pussinen toimii Suomessa OPSI:n maayhteyspistehenkilönä.
Julkisen hallinnon innovaatiotoimintaa koskevassa julistuksessa korostetaan tutkimuksen ja kokeilujen kehittämistä sekä opitun jakamista.
Viime keväänä OECD antoi julkisen hallinnon innovaatiotoimintaa koskevan julistuksen, jonka myös Suomi allekirjoitti. Julistuksen pohjalta on tiivistetty Suomessa julkisen hallinnon innovaatiojulistus. Julistuksessa sitoudutaan muun muassa siihen, että virkamiehiä rohkaistaan ja valmennetaan innovointiin. Lisäksi julistuksessa korostetaan tutkimuksen ja kokeilujen kehittämistä sekä opitun jakamista.
– Koitamme valtionhallinnon kehittämisosaston hallintopolitiikkayksikössä edistää julkisen hallinnon innovaatiokyvykkyyttä. Pyrimme tuomaan OPSI:n työanteja suomalaisten tietoisuuteen verkottamalla ja tuomalla yhteen aktiivisia innovaatiotoimijoita Suomessa, Pussinen täydentää.
OPSI-tiimi pyrkii työalueidensa mukaisesti innostamaan innovaatiotoimintaan, jotta taloudellisessa paineessa pystyttäisiin varmistamaan julkisen hallinnon toiminnan ketteryys ja tehokkuus. Suomessa julkisen hallinnon innovaatiotoiminta on kuitenkin erotettu yksityisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittämisestä, joka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Julkishallinnon kehittämiseen osallistuvat tietenkin myös yksityinen sektorin toimijat sekä kansalaisjärjestöt, joten jako on Pussisen mukaan osittain keinotekoinen.
Innovaatioverkosto koostuu monipuolisista toimijoista
Innovaatioverkosto koostuu hyvin erityyppisistä projekteista ja toimijoista. Verkostossa pyritään löytämään ratkaisuja niin digi- ja liikenneyhteyksien kehittämiseen, kuin työtapojen uudistamiseenkin. Näistä ovat esimerkkejä muun muassa SuomiDigi.fi ja Työ 2.0 Lab. Sen sijaan Kela on aktivoitunut innovaatiotoiminnassa KelaLabin kautta, ja kunnat puolestaan Kuntaliiton kautta. Aurora AI -hankkeessa ratkaisuja taas etsitään tekoälyyn perustuvasta toimintamallista, jonka avulla arjesta tehdään sujuvampaa.
– Olemme kollegani Arja Terhon kanssa enemmänkin toimijoiden ”matchmakereitä” verkostossa, Pussinen naurahtaa.
– Teemme OPSI:n osalta paljon yhteistyötä erityisesti pohjoismaiden kanssa. Myös monet suomalaiset toimijat hyödyntävät yhteistyötä suoraan OPSI:n kanssa. Näitä ovat muun muassa Sitra ja lastensäätiö ITLA, Pussinen lisää.
ITLA:ssa kehitetään kansallista lapsistrategiaa innovaatioekosysteemin kehyksessä. Innovaatioilla etsitään ratkaisuja lasten ja perheiden palveluiden uudistamiselle.
Ennakoivaa innovaatiohallintaa
Myös innovaatiopolitiikassa on aktivoiduttu koronakriisin suhteen – innovaatioille on nyt kova kysyntä niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. OPSI:n Innovative Response Tracker kerää ideoita ja ratkaisuja kriisiin kaikilta hallinnonaloilta ja toimijoilta. Sivustolla esitetään hallitusten koronanvastaisia toimia ympäri maailmaa, ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Suomi on aktivoitunut erityisesti OPSI:n ennakoivan innovaatiohallinnan (Anticipatory Innovation Governance) edistämisessä. Taustalla on tarve uudenlaiselle julkishallinnon innovaatiomallille, joka ottaa huomioon alati muuttuvat ja kehittyvät yhteiskunnalliset tarpeet epävarmassa ympäristössä. Suomessa aihe on ollut pinnalla jo viimeisen 10 vuoden aikana, ja nykyinen hallituskausi tarjosi mahdollisuuden tarttua ongelmaan konkreettisesti.
Kaksivuotisessa projektitutkimuksessa perehdytään siihen, miten hallintorakenteisiin ja toimintapolitiikkaan rakennetaan innovaatiotoimintaa. Tätä työtä tehdään nyt valtionhallinnon kehittämisosaston hallintopolitiikka-yksikössä, jossa Pussinenkin työskentelee.
Pussinen iloitsee siitä, että Suomessa kokeilukulttuuri ja innovaatiotoimintaan perustuva ajattelutapa on omaksuttu valtionhallinnossa hienosti.
Saman teeman äärellä OPSI:n kanssa on aktivoitunut myös ITLA:n yhteistyössä tehty kehittämiskokeilu nuorisopolitiikan ohjauksesta. Itla, OECD sekä Vantaan ja Oulun kaupungit käynnistivät vuonna 2020 hankkeen, jossa rakennetaan työpajamuotoista käytännön oppimista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan teemojen saralla. Yksi hankkeen tavoitteista on maahanmuuttajanuorten integraation edistäminen.
Aika näyttää, millaisia innovatiivisia ratkaisuja korona-aika kehittää. Varmaa on kuitenkin se, että innovaatiotoiminnalle on tällä hetkellä suuri kysyntä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Kehitettävää on innovaatiotoiminnan jokaisella ulottuvuudella ja uusia näkökulmia kaivataan jatkuvasti. Pussinen iloitsee kuitenkin siitä, että Suomessa kokeilukulttuuri ja innovaatiotoimintaan perustuva ajattelutapa on omaksuttu valtionhallinnossa hienosti.
