Kertomuksellisuuden voima on tunnistettu johtajuuden kehittämisessä. Johtaja pysähtyy tarkastelemaan uransa merkityksellisiä vaiheita ja hakemaan menneisyydestä oppia tulevaisuuteen. Menetelmää hyödynnettiin ensi kertaa valtiolla HAUSin Tulevaisuuden johtajat -koulutusohjelmassa.
Narratiivisuutta, eli kertomuksia ja tarinoita on hyödynnetty jo pitkään muun muassa markkinoinnin alalla. Viime aikoina kertomuksellisuuden voima on tunnistettu myös yhtenä johtajuuden kehittämistyön – itseymmärryksen vahvistamisen – välineenä.
Pohjimmiltaan kertomusten käyttö johtajuuden kehittämisessä on hyvin perusteltua, koska ne ovat eräs keskeisimmistä inhimillisen ymmärtämisen tavoista. Kertomalla emme ymmärrä vain maailmaamme ja toisia ihmisiä, vaan myös omaa itseämme.
Kertomuksista oppia oman uran johtamiseen
Ensi kertaa valtiolla, HAUSin syksyn 2018 Tulevaisuuden johtajat -koulutusohjelmassa, oli mukana kertomuksellisuuteen perustuva johtajien oman uran ja johtajuuden kehittämiseen tähtäävä osio. Kehittämisen perustana toimii menetelmä, jossa reflektoimalla omaa menneisyyttä nykyhetken valossa saadaan oppia tulevaisuuteen, oman uran johtamiseen.
”Tulevaisuuden johtajat -ohjelmassa toteutettu hanke oli erittäin onnistunut ja uusi avaus valtionhallinnon johtamisen kehittämisessä. Jatkamme uratarinoita tulevissakin valmennuksissa ja samalla kehittämme konseptia laajempiin yhteyksiin”, toteaa HAUSin toimitusjohtaja Kyösti Väkeväinen.
Koulutuksen toteutuksesta vastasi KTT Nina Laakso. Menetelmän tausta-asiantuntijana toimi dosentti Teppo Sintonen Jyväskylän yliopistosta. Käytännössä kertomuksellinen osio koostui luento- ja ryhmäkeskusteluosuuksista sekä henkilökohtaisten urakertomusten kirjoittamisesta. Osio toteutettiin koko koulutusohjelmaa läpileikkaavana ja sen eri moduuleissa, jotta urakertomusten rakentamiselle ja henkilökohtaiselle reflektoinnille saatiin riittävästi aikaa.
”Urani on kuin…kalaverkko – jatkuvaa sotkujen selvittelyä”
Urakertomusten hyötyä johtajuuden kehittämisessä demonstroimaan oli lupautunut Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Hän valikoitui esimerkkihenkilöksi laajan johtajakokemuksensa vuoksi ja koska Nina Laakso oli haastatellut Timoa urheilujohtajien urakertomuksia käsittelevää johtamisen väitöskirjaansa varten jo vuonna 2010.
Timo kirjoitti oman urakertomuksensa ja luki sen Tulevaisuuden johtajat -koulutuksen osallistujille, jolloin he kuulivat vertaiskertomuksen urakertomuksen rakentamisesta. Kertomuksessaan hän avasi oman uransa vaiheita ja tapahtumia, sisällöllisiä merkityksiä sekä myös tunnekokemuksiaan.
Menetelmän hyöty johtajuuden kehittämisessä
Kertomuksellinen urareflektointi auttaa johtajien oman nykyisen työnkuvan sekä tulevaisuuden uran suunnitelmallisessa kehittämisessä ja hallinnassa. Menetelmän avulla kukin oppii tunnistamaan työnsä ja uransa kehittämisen suuntaa ja perusteita. Tällöin se tukee myös johtajien poikkihallinnollista liikkuvuutta ja johtamisuralla etenemistä, johon valtionhallinto kannustaa vahvasti. Lisäksi kertomuksellinen urareflektio selkeyttää johtajien henkilökohtaisia tavoitteita, ohjaa määrätietoista itsensä kehittämistä sekä auttaa oman johtajuuden arvioinnissa ja johtajaksi kasvamisessa.
Urakertomuksia reflektoimalla pyritään löytämään omat vahvuudet ja heikkoudet aikaisemmasta urasta. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa kehittämään niitä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Heikkouksien tunnistaminen taasen auttaa niiden poisoppimisessa ja/tai muuntamisessa vahvuuksiksi. Kun on tunnistanut omat vahvuutensa ja kehittymiskohteensa, voi niiden kautta rakentaa tulevaisuuttaan johtajana. Kertomuksellinen menetelmä antaa välineet edellä kuvatulle kehittymisprosessille.
Miksi urani on rakentunut näin?
Urareflektion ansiosta osallistuja pysähtyy aidosti tarkastelemaan uraansa ja sen merkityksellisiä vaiheita ja tapahtumia. Tämä haastaa asettamaan itselle myös ”miksi?” -kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Oman pohdinnan, urareflektion kautta on mahdollista tunnistaa erilaisia näkökulmia, löytää uusia vastauksia ja rakentaa itselle merkityksellistä tietoa omasta urasta ja johtajuudesta. Tulevaisuuden uraa ajatellen on tärkeää pysähtyä elämänsä äärelle ja pohtia itselle tärkeitä päämääriä ja arvoja. Mitä vielä haluan saavuttaa tulevaisuuden uraltani, tai omalta elämältäni?
Urakertomusten rakentamiseen sisältyy usein myös emotionaalinen taso. Kertomukset jo itsessään herättävät meissä tunteita, mutta oman kertomuksen luominen antaa mahdollisuuden tarkastella omia tunnereaktioita niin kertomisen hetkellä kuin oman kertomuksen sisällä. Uravaiheiden ja -tapahtumien pohtiminen on siis tunnekokemusten tunnistamista ja tunnustamista itselle.
Tiivistettynä ajatus on, että koulutuksen läpikäynyt osaa vastata kysymyksiin siitä, millainen olin johtajana, millainen olen nyt ja millaiseksi johtajaksi haluan kehittyä.
Teksti: Nina Laakso ja Teppo Sintonen | Kuva: Anne Lius-Liimatainen