– Olin linnoittautunut omaan huoneeseeni, kerännyt sinne kaikenlaista itselleni merkityksellistä rekvisiittaa. Olin tehnyt kakkoskotia omasta työhuoneestani. Nyt, kun olen samassa tilassa muiden kanssa, huomaan, että se arkinen puheenparsi, jota työkavereiden kanssa puhutaan, on sekä antoisaa että viihdyttävää, Saarikoski sanoo.
– Huomasin myös, ettei kannata jääräpäisesti vastustaa muutosta, joka joka tapauksessa toteutuu. Ajattelin, että parempi vaihtoehto on lähteä vaikuttamaan siihen, että uudet tilat vastaavat meidän työntekijöiden tarpeita.
Kolme äänivyöhykettä
Attilan tilat on saneerattu monitoimitiloiksi, joissa on kolme vyöhykettä. Ensimmäisenä ulko-ovesta on tila, jossa saa rauhasta pulista työkavereiden kanssa. Seuraavaksi tulee hiljaisemman työskentelyn tila, jossa puhuminen on sallittua, mutta pulina ei. Perältä löytyvät työpisteet aivan hiljaisessa työtilassa, joka on tarkoitettu niille, joiden työ vaatii sellaista keskittymistä, jossa ulkopuolinen häly on häiriöksi. Myös allergikoille on oma työtilansa.
Kaikkien tilojen akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Pulinatilassakaan ei ole hälyistä, vaikka keskustelunsorina kuuluukin selvästi.
Tiloja reunustavat erilaiset neuvottelutilat ja vetäytymishuoneet. Vetäytymishuoneet ovat pienehköjä koppimaisia tiloja, joihin voi mennä pitämään puhelu- tai skypepalavereja täysin omassa rauhassa. Ne ovat toimivia, mutta eivät niin viihtyisiä, että sinne haluaisi asettua taloksi.
Työntekijät tyytyväisiä muutokseen
Jyri Saarikoski sanoo, ettei hänellä henkilöstön edustajana ole tapana turhan päiten kehua työnantajaa. Nyt hän avoimesti kiittää sitä tapaa, jolla muutokseen valmistauduttiin. Projekti alkoi jo puolitoista vuotta sitten. Työntekijöiltä kyseltiin toiveita. Työnantaja selvästi ymmärsi, että työmotivaation ja tehokkuuden vuoksi kannattaa kuunnella niitä, jotka tiloissa työskentelevät.
Työntekijät olivat aktiivisia, mutta myös varauksellisia. Muutos perinteisestä konttorista, jossa jokaisella on oma huone, uuteen monitoimitilaan on suuri. Se aiheuttaa pelkoa siitä, millaiseksi työn tekeminen uusissa tiloissa muuttuu.
– Olen ollut mukana toimitilaryhmässä ja senkin vuoksi yrittänyt kysellä ihmisiltä, miltä muutos tuntuu. Moni on ajan kuluessa ollut muutoksesta aivan innoissaan ja odottanut muuttopäivää. Täysin tyrmäävää kritiikkiä ei uusiin tiloihin muuttamisen jälkeen ole tullut oikeastaan ensinkään. Myös työntekijöiden muutostoiveisiin on suhtauduttu positiivisesti. Monia asioita on muutettu saatujen toiveiden perusteella, Saarikoski sanoo.
Tilat muuttuvat työtä hitaammin
Syy myönteiseen suhtautumiseen saattaa löytyä siitä, että toimitilojen uudistaminen kulkee paljon jäljessä siitä, kuinka työ itsessään on muuttunut. Kun työ tapahtuu digitaalisesti, paperin merkitys vähenee dramaattisesti. Perinteinen konttori mappeja täynnä olevine hyllyineen ei enää vastaan nykytyön tarpeita. Tieto kulkee oman läppärin sisällä.
Nyt tarvitaan tiloja, joissa erilaisia tehtäviä voi tehdä otollisessa ympäristössä. Kun on tarve tehdä yhteistyötä, porukka voi asettua koneineen lähelle toisiaan tai mennä neukkariin työskentelemään. Erityisessä innovaatiohuoneessa voi istua nojatuoleissa ja antaa ajatuksen lentää. Kun työ vaatii keskittymistä, silloin tarjolla on hiljaisia tiloja.
– Olen huomannut, että osa ihmisistä tykkää edelleen etsiytyä istumaan samaan paikkaan. Mutta monet valitsevat tietoisesti sellaisen paikan, mikä parhaimmin palvelee sen päivän työtehtävien tekemistä. Myös etätyömahdollisuutta ja joustavia työaikoja hyödynnetään paljon, Saarikoski sanoo.
Työpisteitä onkin noin 15 prosenttia vähemmän kuin työntekijöitä. Siitä huolimatta vapaita työpisteitä on runsaasti. Erilaiset työtehtävät liikuttavat ihmisiä konttorin ulkopuolella ja etätyötä tehdään myös aktiivisesti.
Paluuta vanhaan ei ole.
Tilojen saneeraaminen liittyykin paitsi työnteon tapojen muutokseen, myös säästämistarpeeseen. Valtiovarainministeriö on asettanut Senaattikiinteistölle merkittävän säästötavoitteen, jota ei voida saavuttaa korjaamalla olemassa olevat tilat entiselleen. Neliömäärä työntekijää kohti on paljon pienempi kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta uudet tilat palvelevat tekemistä paremmin kuin vanhat, mikä kertoo siitä, että kyseessä on trendinomainen muutos. Paluuta vanhaan ei ole.
Teksti ja kuvat: Heikki Hakala