Alussa oli neljä perustajajäsentä: Senaatti, Suomenlinnan hoitokunta, Uudenmaan ELY-keskus ja Valtiokonttori. Nyt yhteistyöverkostoon kuuluu jo 67 valtionhallinnon organisaatiota ja loputkin ovat tervetulleita. Tavoitteena on tärkeä yhteinen asia: hiilineutraali työarki.
Laaja 67 organisaation kokoonpano osallistui Kaiku-palkinto 2024 -hakuun hankkeella
Hiilineutraali työarki -yhteistyöverkosto
Jokaisessa neljässä perustajajäsenvirastossa oli mietitty tahoillaan ilmasto- ja ympäristövastuuseen liittyviä asioita sekä omaa roolia hiilineutraalin Suomen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun mahdollisuus tehdä yhteistyötä avautui, palaset alkoivat loksahdella kohdilleen.
”Alkusysäys tuli Valtiokonttorin Ekosysteemikoulusta ja Resurssiviisas virasto -verkostosta. Lähdimme pienellä porukalla miettimään työympäristön merkitystä ja hiilineutraaliustavoitteita. Huomasimme pian, että työntekijöillä on tässä iso rooli, mutta valtionhallinnossa kukaan ei ole ottanut koppia kokonaisuudesta isossa kuvassa”, Suomenlinnan hoitokunnan hallintojohtaja Kirsi Moisander sanoo.
Kuten sanotaan: siitä se sitten lähti! Senaatti, Suomenlinnan hoitokunta, Uudenmaan ELY-keskus ja Valtiokonttori perustivat valtionhallinnon epävirallisen yhteistyöverkoston, johon lähdettiin hakemaan ilmasto- ja ympäristönvastuun edistämisen parissa työskenteleviä virkahenkilöitä eri organisaatioista.
Pistemäisestä kehittämisestä yhdessä kehittämiseen
Tavoitteena oli koota teeman ympärille mahdollisimman iso verkosto – koskeehan ajankohtainen ja tärkeä asia koko valtionhallintoa ja Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteiden saavuttamista.
Liisa Nyrölä, Uudenmaan ELY-keskus
”Mietimme, mistä löydämme samanhenkisiä ihmisiä, jotka jakavat ajatuksemme ilmastovastuun edistämisestä. Lähetimme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti yli sataan valtionhallinnon kirjaamoon virallisen pyynnön liittyä mukaan. Tämä poiki yllättävän ison reaktion: saimme mukaan yli sata yhteyshenkilöä 67 organisaatiosta”, projektipäällikkö Santtu Mäkinen Valtiokonttorista kertoo.
”Koska ilmastonmuutoksen torjunta ja valtionhallinnon työarjen hiilijalanjäljen pienentäminen koetaan tärkeäksi asiaksi, halusimme luoda organisaatioille mahdollisuuden jakaa omia hyviä käytäntöjä sekä kehittää ja kehittyä yhdessä. Ajatuksena olisi skaalata ja laajentaa virastokohtaisia hiilijalanjäljen pienentämistoimia laajemmin valtionhallintoa koskeviksi sekä samalla sparrata vastuullisuustyötä. Esimerkiksi työmatkojen hiilijalanjäljen pienentämisen hyvät käytännöt olisi helposti monistettavissa”, Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kehittämispäällikkö Liisa Nyrölä toteaa.
Tärkeä tavoite on, että virastoissa alkaa tapahtua
Hiilineutraali työarki -yhteistyöverkosto on innovaatio itsessään. Se on nyt luotu ja sen työ jatkuu.
”Virastot ovat pysyneet hyvin matkassa, ja tarvittaessa yhteyshenkilön rooli on jo periytynyt seuraavalle henkilölle eli olemme saaneet jatkuvuutta. Työskentelytapamme ovat kehittyneet ja vakiintuneet. Vuorovaikutuskanavaksi perustimme Howspace-tilan, johon kaikilla verkoston jäsenillä on käyttöoikeus”, Mäkinen kertoo.
Kesällä 2023 Howspace-tila yhdistettiin Valtion 350 henkilön Vastuullisuusverkoston kanssa saman katon alle synergian ja tiedon löydettävyyden parantamiseksi. Verkoston tavoitteena on lähettää noin kerran kuukaudessa infopaketti ajankohtaisista ilmastovastuuseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, osaamisesta ja työvälineistä sekä jakaa tietoa aihealueen hyödyllisistä tilaisuuksista.
”Vuoden 2024 tavoitteena on laajentaa toimintaa yhteisten verkkotilaisuuksien järjestämiseen. Järjestämme ikään kuin ponnahduslautoja, joilla pyrimme saamaan lisää organisaatioita ja asiasta kiinnostuneita liikkeelle yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja monikeskisen keskustelun vauhdittamiseksi. Tärkeä tavoite on se, että virastoissa alkaa konkreettisesti tapahtua”, Moisander lisää.
Riippumatonta ja jatkuvaa työtä yli hallituskausien
Yhteistyöverkosto on perustajajäsenten kokemuksen mukaan saanut aikaan vaikuttavuutta tekemällä sinnikkäästi ennakoivaa töitä uusia ratkaisuja etsien ja löytäen. Kyseessä on kansallinen ja kansainvälinen asia, joka edellyttää pitkäjänteistä, yli hallituskausien jatkuvaa työtä.
”Verkoston olemassaolo on vahvistanut käsitystä siitä, että valtion organisaatioiden haasteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat samankaltaisia. Tämä korostaa vertaisyhteistyön sekä hyvien käytäntöjen jakamisen potentiaalia sekä innostaa verkoston ylläpitäjiä jatkamaan työtä”, Nyrölä tuumii.
”Suomenlinnan hoitokunnassa verkostoon kuuluminen on tehnyt ilmastonmuutoksen torjuntaa aiempaa näkyvämmäksi. Olemme esimerkiksi perustaneet ilmastonmuutostyöryhmän sekä onnistuneet laskemaan energiasäästökampanjan myötä energiankulutusta 10 prosentilla”, Moisander kertoo.
”Ilmastonmuutos jatkuu, vaikka päivän poliittiset asiat ja globaalin turvallisuustilanteen heikkeneminen saavat paljon palstatilaa ja vievät helposti mennessään. Pidämme ilmastotyön jatkuvuutta yllä yhteistyöverkostollamme myös muuttuneessa maailmantilanteessa”, Mäkinen lisää.
Tätä työtä tehdään nyt, ei joskus tulevaisuudessa
Verkoston työn merkityksellisyys on näyttänyt kyntensä, mutta myös yllätyksiin on törmätty. Yksi niistä on se, että kehittämistyötä tehdään oman virkatyön ohessa ja usein pienenä osana muuta toimenkuvaa.
Santtu Mäkinen, Valtiokonttori
”Aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämiselle ei aina löydy riittävästi. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme varmasti käyttäneet tähän työhön enemmän aikaa. Organisaatioiden johtoryhmien sitoutuminen konkreettisiin hiilijalanjäljen pienentämistoimiin lisäisi olennaisesti vaikuttavuutta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi”, Moisander tuumii.
Yllätys on ollut sekin, että valtionhallinnon organisaatioiden hiilijalanjäljen laskenta on niin haastava aihealue. Se on monin paikoin alkutekijöissä tai kokonaan aloittamatta. Yhteistyöverkosto voi kuitenkin olla yhtä mieltä ja hyvillä mielin siitä, että asia on tärkeä ja yhdessä mennään eteenpäin vaikka pienin askelin. Mukana on lähes 70 organisaation verkosto, joka on valmis toimimaan.
Mäkinen lähettää terveisiä kaikille valtion organisaatioille, jotka eivät vielä ole mukana: ”Jos haluatte liittyä mukaan, lähettäkää Santulle viestiä”.
”Tätä työtä tehdään nyt, ei joskus tulevaisuudessa. Vielä on toivoa, ja kun on tahtoa ja tietoa, syntyy myös tekoja”, Nyrölä summaa.
