Harvassa työpaikassa väkivallan uhka on jatkuvasti läsnä. Harvassa paikassa asiakkaatkaan ovat vastentahtoisesti paikalla 24/7. Riihimäen vankilassa tämä on arkea. Kun työturvallisuutta vaarantavat tilanteet alkoivat lisääntyä, tilanteeseen tartuttiin. Kehitystyön ansiosta työturvallisuus on parantunut.
Riihimäen vankila osallistui Kaiku-palkinto 2024 -hakuun hankkeella
Riihimäen vankilan turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisprojekti
Riihimäen vankila on 223-paikkainen suljettu laitos, johon sijoitetaan yli kahden vuoden rangaistuksen saaneita, ehkä valtakunnan vaikeimpia miesvankeja ympäri Suomen. Noin 160 vankilan työntekijälle sekä isolle joukolle ulkopuolisia palveluntarjoajia työpaikka on riskialtis ja kuormittava, koska väkivalta ja uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat ovat aina läsnä.
”Muutama vuosi sitten meillä alkoi kolista tavallista enemmän ja vankien välinen väkivalta lisääntyi. Aloimme saada työntekijöiltä viestiä siitä, että töissä on turvatonta eivätkä ihmiset voi hyvin. Niinpä laitoimme kädet saveen kuten meillä on tapana ja lähdimme työstämään asiaa”, yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaa sanoo.
Syksyllä 2021 vankilassa aloitettiin turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisprojekti. Sen tavoitteeksi asetettiin työssä esiintyvien riskien kartoittaminen henkilökunnan kanssa sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen vankilatyön erityispiirteet huomioiden.
”Suuri määrä läheltä piti -tapauksia ennakoi jotain vakavampaa”
Turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisprojektissa sukellettiin pintaa syvemmälle – riskien listaamisesta riskien seurantaan ja niihin puuttumiseen. Henkilöstöä osallistamalla ryhdyttiin kehittämään osaamista riskien ja vaarojen tunnistamiseksi sekä rakentamaan haastavien tilanteiden purkumallia, myös ulkopuolista apua hankkimalla.
Apulaisjohtaja Mikko Halvari, Riihimäen vankila
”Kartoitimme yhteisissä työpajoissa riskejä ja pohdimme yhdessä, miten toimintaa voisi kehittää. Kun riskejä alettiin tunnistaa, lähdimme miettimään toiminnan sisältöjä, miten esimerkiksi vangit kannattaisi osastoida riskien pienentämiseksi”, apulaisjohtaja Mikko Halvari kertoo.
Moni asia on muuttunut riskien havainnointiin ja raportointiin liittyen. Jos aiemmin havainnot saattoivat jäädä kahvipöytäkeskusteluiksi, nyt ne ovat osa viikkopalaveria. Ja jos aiemmin toimittiin, kun alkoi tapahtua, nyt vakavat turvallisuushaasteet pyritään ennakoimaan.
”Kynnys havaintojen tekemiseen on madaltunut ja keskustelu muuttunut avoimemmaksi. Kun henkilökunta huomaa riskejä, niistä tulee ilmoitus ja toimimme nopeasti. Myös turvallisuuskävelyistä on tullut osa viikoittaista toimintaa. Ennakointi on tärkeä osa riskienhallintaa, sillä tiedämme, että suuri määrä läheltä piti -tapauksia ennakoi jotain vakavampaa”, Halvari lisää.
”Puhumattomuudella ei ratkaista yhtään ongelmaa”
Riihimäen vankilassa kehitettiin haastavien tilanteiden purkumalli, jossa on hyödynnetty poliisin vastaavaa mallia vankilamaailmaan sovellettuna. Matalan kynnyksen purkumallin voima näkyy, kun jotain sattuu ja tilanne saadaan palautettua mahdollisimman pian.
Yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaa, Riihimäen vankila
”Ydinajatuksena on henkilökunnan keskeinen vertaistuki ja puhuminen, sillä puhumattomuudella ei ratkaista yhtään ongelmaa”, Schugk-Laulumaa korostaa.
Purkukeskustelujen tavoitteena on traumaattisten reaktioiden lieventäminen, kokemusten normalisointi, sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja eristäytymisen ehkäiseminen, arkirutiineihin palaaminen sekä henkilökunnan psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Tulokset kertovat puolestaan: vakavimmat tapahtumat on vähentyneet, vaikka vankiaines on yhä kuormittavampaa.
”Vaara- ja uhkatapausten vähenemisen kautta henkilökunnan työturvallisuus on parantunut. Kun vuonna 2019 sattui 18 poliisin tutkittavaksi päätynyttä vakavaa väkivaltatapausta, vuonna 2023 tapauksia oli kaksi eikä kumpikaan niistä kohdistunut henkilökuntaan. Myös vangit ovat tyytyväisempiä, kun vankilassa on aiempaa rauhallisempaa. Selkeys lisää turvallisuutta”, Halvari tuumii.
”Kun jalkojen juoksuääni alaa kuulua, tiedämme, että nyt tapahtuu”
”Vankila on työpaikka, jossa odotetaan koko ajan negatiivisia uutisia. Meillä keskustellaan paljon siitä, mitä tapahtuu, kun virkapuku ei suojaa. Kehittämisprojektin ansiosta keskustelu on muuttunut myönteisempään suuntaan”, Schugk-Laulumaa sanoo.
”Toimimme nykyään aiempaa paremmin yhteistyössä, sillä jokainen ymmärtää oman vastuunsa. Tiedonvaihto on kehittynyt ja kaikki tietävät, mitä laitoksella tapahtuu. Korostamme riskienhallintaa ja riskien havainnointia päivittäin ja haluamme osoittaa, että vankilan johto on kiinnostunut työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista”, Halvari toteaa.
Schugk-Laulumaa ja Halvari ovat iloisia siitä, että vankilassa saatiin kehittämisprojektiin ”juuri niitä ihmisiä, jotka laittavat saappaat jalkaan, kun alkaa kolista”, kuten vaativien tilanteiden vartijoita. Jatkuvuuden ja jatkuvan kehittämisen varmistamiseksi – ja henkilökunnan vaihtuvuus huomioiden – Riihimäen vankilassa on alkamassa haastavien tilanteiden purkumallin toinen koulutuskierros.
”Kun jalkojen juoksuääni alkaa kuulua, syke nousee, sillä tiedämme, että nyt tapahtuu. Vaikka vakavammat tilanteet ovat tällä hetkellä aisoissa, aina pitää olla valmiina ja hereillä. Olemassa olevaan tilanteeseen ei voi tuudittautua”, Schugk-Laulumaa summaa.
