Valtiokonttorin ensimmäinen vastuullisuusasiantuntija Katri Kanerva aloitti työssään toukokuun alussa. Mitä Valtiokonttorin vastuullisuusasiantuntija tekee ja miksi vastuullisuus on tärkeää myös valtionhallinnon kontekstissa?
Yksi tehtävä poiki unelmatyön
Kanerva tuli Valtiokonttoriin alun perin korkeakouluharjoittelijana vuonna 2016. Harjoittelunsa jälkeen hän jäi laskentatoimen ohjaus- ja kehittämistehtäviin, ja työskenteli pitkään muun muassa valtion tilinpäätöksen ja muiden raportointi- ja analyysitehtävien parissa.
Vastuullisuustyöhön Kanerva päätyi alkuun aiemman työnsä ohella. Kestävyyskysymykset olivat nousseet voimakkaasti esiin Valtiokonttorin strategian uudistamistyössä. Vuoden 2019 lopulla Talouspalvelut-yksikkö saikin pääjohtajalta tehtäväkseen selvittää, voisiko Valtiokonttori ohjeistaa kirjanpitoyksiköitä laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin osana toimintakertomustaan. Kanerva ilmoittautui vapaaehtoiseksi tehtävään.
”Olin jo silloin innoissani aloittamassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä”, Kanerva kertoo.
Suunnitelma muutti ajan myötä muotoaan, ja vuoden 2020 alussa Valtiokonttorissa alettiin työstämään kirjanpitoyksiköiden toimintakertomuksista erillisen vastuullisuusraportoinnin viitekehystä, joka ohjaa koko valtionhallinnon raportointia. Valtiokonttorilla Kanerva on tehnyt vastuullisuustyötä työparinsa viestintäasiantuntija Henni Purtosen kanssa. Ohjeistusta on kehitetty koko ajan myös dialogissa ja yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. Näin on haluttu varmistaa toimijoiden sitoutuminen. Olennaisena osana projektia on ollut myös viestintä. Valtiokonttori sitoi sen osaksi projektia heti alusta, sillä viestinnän kautta mahdollistetaan muutoksen tapahtuminen.
Vastuullisuusraportoinnin kehittäminen kasvoi nopeasti yhä isommaksi tehtäväksi. Työmäärän laajentuessa tuli selväksi, että aihe vaatisi oman erillisen pestinsä, johon Kanerva lopulta sisäisen haun kautta päätyi. Vaikka Kanerva ei ollut aiemmin työskennellyt vastuullisuuden parissa, oli hänellä vahva kiinnostus aihetta kohtaan. ”Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi tuohon hommaan ennen kaikkea siksi, että kestävä kehitys on minulle sydämen asia. Se on osoittautunut hyväksi päätökseksi. Tämä on ollut ihan unelmatyö”, hän toteaa.
Raportoinnin kehitys vie aikaa
Tällä hetkellä Kanerva työskentelee pääasiassa raportoinnin viitekehyksen rakentamisen parissa. Yritysmaailmassa syntyneet vastuullisuusraportoinnin mallit olemassa olevine mittareineen eivät sellaisenaan toimi valtionhallinnossa. Tämän vuoksi valtionhallinnon raporttikehystä kehitetään Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta.
Viitekehys ei ole tiukka, sillä valtionhallinnon organisaatioiden kenttä on laaja. Yksityiskohtaisen rakenteen ja valmiiden mittareiden määrittely olisi mahdotonta niin, että ne sellaisenaan toimisivat kaikille organisaatioille.
”Ajatuksena on, että valtionhallinnon organisaatiot tunnistaisivat, mitä kestävän kehityksen tavoitteita ne voivat toiminnallaan edistää ja lähtisivät kertomaan siitä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat laajoja ja niitä pitääkin purkaa pienemmäksi raportoinnin mielekkyyden vuoksi. Ne kuitenkin kehyksenä kattavat valtionhallinnon toimet aika hyvin. En usko, että täällä olisi sellaista toimijaa, joka ei kokisi yhtään niistä omakseen”, Kanerva toteaa. Lisäksi Valtiokonttori tulee ohjeessaan kiinnittämään huomiota toiminnasta aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin eli organisaatioiden jalanjälkeen ja siitä raportoimiseen. Ensimmäinen ohje raportointiin valmistautumisesta annettiin marraskuussa 2020, ja kesällä julkaistaan uusi, kattavampi ohje.
Valtiokonttorista käsin tuetaan vastuullisuustyön kehitystä laajemmin
Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen eivät toteudu missään organisaatiossa automaattisesti, vaan niiden edistäminen vaatii konkreettista työtä ja aktiivista huomiointia. Kanerva pitää huomattavana sitä, että Valtiokonttorissa vastuullisuus on teemana tunnustettu niin tärkeäksi, että sille on omistettu oma resurssinsa.
”Ehkä vielä olennaisempaa on se, että vaikka työskentelenkin Valtiokonttorissa vastuullisuusasiantuntijana, niin tehtäväni ydin ei ole Valtiokonttorin vastuullisuus. Se on enemmänkin koko valtionhallinnon vastuullisuustyön kehittämisen tukeminen ja siitä viestiminen. On merkittävää, että Valtiokonttorista käsin tuetaan kestävän kehityksen edistämistä koko valtionhallinnossa tämän position kautta.”
Toiveissa kuitenkin on, että vastaavanlaisia tehtäviä alkaisi syntymään myös muualle valtionhallintoon. ”Toivon, että vastuullisuustyö ylipäänsä kasvaa valtionhallinnossa niin, että jokaisessa organisaatiossa olisi joku henkilö, jonka työnkuvaan kuuluu kestävän kehityksen edistäminen.”
Uudelta pestiltään Kanerva odottaa myös uuden oppimista sekä ihmisten kohtaamista ja kansainvälisten kontaktien luomista. ”Suomella on tässä ylipäänsä hieno paikka toimia erilaisten kestävyyshaasteiden ratkaisujen suunnannäyttäjänä. Odotan, että saan antaa sille oman panokseni”, Kanerva toteaa. ”On tosi hienoa, että vastuullisuus nähdään tärkeänä teemana. Innoissani avaan aamulla koneen, sillä tuntuu merkitykselliseltä olla mukana kehittämässä vastuullisuustyötä koko valtionhallinnon tasolla.”
