Syrjäytyminen on Suomessa todellinen ongelma, joka koskettaa etenkin nuoria. Syrjäytyneiden nuorten tilannetta vaikeuttaa usein se, että yhteys yhteiskunnan tukipalveluihin on katkennut. Jos kontakteja palveluihin on ollut, ne jäävät yksittäisiksi. Syrjäytynyttä nuorta ei saada jatkuvan tuen piiriin.
Kun toimeentulotuki siirtyi Kelan etuuksien piiriin vuonna 2017, huomattiin Kelassa pian sen asiakaskuntaan siirtyneen huomattavasti nuoria, jotka olivat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä. Nuorilla oli monenlaisia ongelmia – opiskeluvaikeuksia, opintojen tai asevelvollisuuden keskeytymistä, etuusasioiden epäselvyyttä, työttömyyttä, tai esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia. Osa nuorista oli tyystin turvaverkkojen läpi pudonneita, jolloin voimavarat eivät riittäneet asioiden hoitamiseen tai avun pyytämiseen.
Kelan etuuspalvelujen suunnitteluyksikön päällikkö Soili Orre kertoo, että toimeentulotukimuutoksen myötä Kelassa herättiin tarpeeseen luoda syrjäytymisuhan alla oleville nuorille uudenlainen palvelu. Tarve hankkeelle oli todellinen, sillä Suomessa syrjäytyneiden nuorten määrä on jo 66000.
Kokonaisvaltaiset ratkaisut uuden mallin voimana
Ratkaisuja nuorten ongelmiin alettiin etsiä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Hankkeen päätavoitteena on hoitaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asiakkuutta yhteistyössä nuorten ja Kelan kumppaneiden kanssa.
Uudistuksen kautta haluttiin tarjota vaikuttavaa palvelua oikea-aikaisesti.
Lähtökohtana oli aluksi hoitaa nuoren Kela-asiat kuntoon yhdessä nuoren kanssa: Olisiko Kelalla muita nuorta eteenpäin auttavia palveluita? Voisiko hän kenties hyötyä jonkin Kelan kumppanin palvelusta, esimerkiksi Ohjaamosta, sosiaalitoimesta tai TE-toimistosta? Kaikki mitä tehtiin, tehtiin nuoren tilannetta arvioiden ja hänen kanssaan yhteistyössä.
Orre toteaa, että perinteisessä Kelan palvelussa asiakkuuksia ei hoideta pitkäkestoisesti. Kelan tavoitteena on normaalisti hoitaa ja ratkaista hakemuksia. Uudessa palvelussa asiat haluttiin hoitaa pitkäjänteisesti ja -kestoisesti. ”Nuoria alettiin kontaktoida säännöllisesti useampaan kertaan”, kertoo Orre. Näin pidettiin huolta, ettei nuori putoa palveluiden piiristä ja varmistuttiin siitä, että asiakkaan asia etenee ja hän saa parhaan mahdollisen avun.
Palvelun kautta on pystytty tukemaan nuoren voimavaroja niin, että energiaa vapautuu muuhunkin kuin perusasioista huolehtimiseen. Näin taataan kokeilun perimmäinen tarkoitus eli saadaan tarjottua syrjäytymisvaarassa oleville nuorille positiivisesti elämään vaikuttavaa palvelua.
Merkittävää työtä yhdessä
Kelan kumppanuusverkostot ovat lisänneet kokonaisvaltaista näkemystä asiakkaan auttamisen mahdollisuuksista. Yhteistyö toimii kumppanien kanssa kumpaankin suuntaan. Siinä missä Kelasta ohjataan asiakkaita kumppanien palveluiden piiriin, saattavat kumppanit havaita asiakkaita, jotka saattaisivat tarvita apua Kela-asioihin. Toimintamallin kautta luotiin siis samalla parempaa yhteistyötä eri organisaatioiden välille. Kumppanit ovatkin olleet kokeilussa erittäin tärkeässä asemassa. ”Yhteistyö on mahdollistanut onnistumisen”, toteaa Orre.
Uudenlainen tekeminen vaatii sitä, että osaa kohdata nuoren ja motivoida nuorta.
Kelan asiantuntijoiden kannalta tärkeää on ollut osaamisen laajentuminen ja tunne siitä, että tekee aidosti merkittävää työtä. Osaamisen kasvun myötä työ on monipuolistunut ja työhyvinvointi lisääntynyt. Kokeilun suurimmaksi onnistumiseksi Orre mainitsee Kelan asiantuntijoiden osaamisen nuorten kohtaamisessa.
”Selvää on, että Kelan asiantuntijoilla on etuusosaaminen hanskassa, mutta uudenlainen tekeminen vaatii sitä, että osaa todella kohdata nuoren ja motivoida nuorta. Siinä meidän porukkamme on onnistunut erinomaisesti”, Orre kehuu. Osaaminen on kehittynyt myös palveluiden yhdistämisessä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Erityisen tärkeä oivallus uudistuksessa oli Orren mukaan ottaa sekä asiakkaat että kumppanit mukaan työhön.
Palaute kannustaa jatkamaan
Kokeilusta saatu palaute on ollut kannustavaa. Uudistuksen myötä Kela on pystynyt tarjoamaan nuorille laadukasta palvelua, jonka kautta tämä saa mahdollisuuden ottaa uudestaan kiinni elämänhallinnastaan. Nuoren kannalta palvelussa tärkeää on ollut juuri sen vaikuttavuus. Yksilölliset ratkaisut nuoren elämäntilanteen parantamiseksi ovat taanneet nuorten ja heidän perheidensä tyytyväisyyden.
Palautteen perusteella nuorilla on herännyt tunne siitä, että heidän asioistaan on todella otettu koppia ja niitä on pyritty ratkomaan monialaisesti.
Orre kertoo, että Kelassa usko omaan tekemiseen on kova. Uudistuksen luotetaan olevan järkevä tapa tehdä ja tuottaa palveluita syrjäytyneille nuorille jatkossakin. Vaikka resurssiasiat toisinaan mietityttävät, on Orren mukaan tärkeä pitää mielessä, miten positiivisena muutoksena Kelan asiantuntijat ovat hankkeen kokeneet. Palvelu on myös yhteiskunnallisessa mielessä tärkeä, sillä sen kautta voidaan konkreettisesti estää syrjäytymistä ja luoda nuorille uusia mahdollisuuksia.
Kelan kokeilu todettiin toimivaksi syksyn 2018 aikana, ja sitä on onnistumisten jälkeen laajennettu lisäämällä palvelutarjontaa. Palvelu tulee jatkumaan myös poikkeusolojen taas normalisoituessa. Palvelua on nyt ulotettu nuorten lisäksi lapsiperheisiin, ja sitä on tarkoitus laajentaa edelleen työikäisiin. Myös seniorit ovat mahdollinen tulevaisuuden kohderyhmä.
Hanke on ehdolla Kaiku-palkinnon saajaksi. Kaikki 11 ehdokasta esitellään Valtiolla.fi-sivustolla ennen voittajan valintaa. Kaiku-palkinto julkaistaan 20.toukokuuta kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa.
