Ilmastonmuutoksen vaaroista on puhuttu yli 30 vuotta, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän tulokset ovat laihoja. ”Nyt viimeistään pitää havahtua, sillä aikaa ei ole enää hukattavaksi”, tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmantieteen laitokselta sanoo. Lopulta kyse on onnesta ja hyvän elämän jatkamisesta.
Kansainvälinen yhteisö reagoi ilmastonmuutoksen uhkaan ensimmäistä kertaa laajamittaisesti 1992 Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa, jossa allekirjoitettiin ilmastosopimus. Yksi etappi on vuosi 2007, jolloin YK:n alainen hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) varoitti erityisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamista äärimmäisistä sääilmiöistä ja merenpinnan noususta.
Vuonan 2010 Cancunissa hyväksyttiin YK:n jäsenvaltioiden kesken se, että maat sitoutuvat pitämään maapallon lämpenemisen alle vaarallisena pidetyn 2 asteen rajan. Joulukuussa 2015 Pariisissa solmittiin uusi, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus., jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän kuin osasimme arvioida
”Kaikesta sopimisesta huolimatta emme toimi maailmanlaajuisesti vieläkään ekologisesti kestävästi. Menemme eteenpäin talouskasvu edellä keinoja kaihtamatta. Samaan aikaan maailman väestökasvu kiihtyy, mikä synnyttää lisää tarvetta talouskasvulle, koska kaikki haluavat siitä osansa”, Gregow sanoo.
”Vastuu on unohtunut ja yhteiset ekologiset tavoitteet valtioiden välillä ja sisällä puuttuvat. Lämpeneminen on kiihtymässä ja koko maailma tarvittaisiin auttamaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt enemmän kuin olemme tieteellisesti osanneet ennakoida.”
”Mikään ei muutu, elleivät ihmiset tiedä ja innostu”, Hilppa Gregow sanoo.
Maailmanlaajuisesti viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät. Säävuosi 2022 koetteli yhteiskuntia ympäri maailmaa ja sään ääri-ilmiöt – kuumuus, kuivuus ja tulvat – aiheuttivat vahinkoa.
”Esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa, Isossa-Britanniassa ja Etelä-Amerikassa piinanneet helleaallot olivat voimakkuudeltaan sellaisia, että niiden todennäköisyys ilman ilmastonmuutosta olisi ollut hyvin pieni. Molemmilla napa-alueilla mitattiin ennätyksellisen korkeita lämpötiloja. Myös Euroopassa keskilämpötilat olivat vertailukauden keskiarvoa korkeampia.”
Edessä on kylmiä faktoja, jos ilmasto lämpenee 1,5-2 astetta
Gregowin mukaan tieto ilmaston ns. keikahduspisteistä on tarkentunut. Keikahduspiste on kynnys, jonka ylittyessä pienikin häiriö voi horjuttaa ilmastojärjestelmää ja ekologista kokonaisuutta niin paljon, ettei aiempaan meille tuttuun tasapainoon enää päästä useisiin tuhansiin vuosiin. Asiantuntijat ovat laskeneet, että Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen rajan ylitys lisää huomattavasti eriasteisten keikahduspisteiden saavuttamista.
Edessä on kylmiä faktoja. Jos ilmasto lämpenee 1,5-2 astetta, Länsi-Antarktis ja Grönlannin jäätikkö menetetään, samoin lämpimien vesien korallit. Labradorinmerellä sekoittuminen heikkenee, Atlantin meridionaalainen kiertoliike hidastuu, pohjoinen havumetsävyöhyke voi kuolla eteläosiltaan, ikirouta sulaa laajoilta alueilta ja maaperän hiilen sidonta heikkenee merkittävästi.
Vaikka kaikkea terminologiaa ei tunnistaisikaan, viesti on selvä. ”Nyt on kiire. Kehityskulku haastaa ilmastopolitiikan kunnianhimoisempiin tositoimiin. Puheiden aika on ohi, teot ratkaisevat”, Gregow summaa.
Ilmastokisassa Suomi voisi kohdata vaikka Italian
Miten tähän on tultu, vaikka puhutaan, tutkitaan, neuvotellaan ja sovitaan?
”Ilmastonmuutokseen on liittynyt tieteellisiä epävarmuuksia tai kiistoja, joiden takia ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ennakointiin ei ole suhtauduttu sillä vakavuudella kuin olisi pitänyt. Jos menisimme takaisin 1990-luvulle nykyisellä tietämyksellämme, tekisimme varmasti toisin”, Gregow tuumii.
”Nyt tiedämme, mitä todella tapahtuu ja ettemme voi jatkaa näin. Ihmisen käsityskyky on kuitenkin edelleen rajallinen. Totuttelu ekologisemmalla tavalla toimimiseen vaatii opettelua, jatkuvaa ponnistelua ja muutoksen johtamiskykyä. Ekologista kestävyyttä tai kestämättömyyttä ei kukaan voi tietenkään ratkaista yksin, vaan tarvitsemme toimia yli valtiorajojen, hallintorajojen ja siilojen.”
Maapallon pelastaminen kaipaa myös uusia ideoita ja innovaatioita, joten kaikki kivet kannattaa kääntää muutoksen mahdollistamiseksi.
”Mitä jos haastaisimme toisemme muutokseen positiivisesti kilpailemalla? EU-valtiot voisivat arvioida toistensa toimintaa: osoitettaisiin hyviä ja huonoja puolia, vertailtaisiin ja annettaisiin kehitysideoita. Tästä ei kuitenkaan pitäisi tehdä vain naapurivaltioiden välistä haastetta vaan kisassa Suomi voisi kohdata vaikka Italian”, Gregow pohtii.
Miten voisin olla parempi ekologinen minä?
Jos Gregowilta kysytään, pitääkö olla huolissaan, vastaus on selvä. ”Olen erittäin huolissani.”
”Huolestumisen ei kuitenkaan pidä johtaa lamaantumiseen vaan se tulisi mieluummin valjastaa sellaiseksi energiaksi, jonka avulla voisi tehdä kaikkensa ihmisten ja valtioiden parhaaksi. Turhautuminen ja riittämättömyyden tunne tulevat helposti pintaan, koska paljon puhutaan ja tutkitaan, mutta havaitsemamme lämpeneminen vain kiihtyy. Vauraat talousmahdit, kuten USA ja Kiina tulisi saada nyt nopeammin mukaan.”
”Jokainen valtio on vastuussa maapallosta ja sen ekologisesta kestävyydestä. Jokaisen ihmisen tulisi katsoa peiliin ja miettiä, miten itse voisi olla parempi ekologinen minä”, Grekow sanoo.
Ihannemaailmassa askelmerkit ovat selvät. Varmistetaan, että luonnonvarojen käyttö ei ylitä luonnonvarojen tarjontaa. Muutetaan taloudellisen menestymisen mittareita ja johdetaan kehitys kestävälle polulle. Kehitetään koulutusta ja rahoitusjärjestelmiä, jotta tulevilla sukupolvilla on yhä luonnonvaroja ja taloudellisia mahdollisuuksia pärjätä.
Mikään ei muutu, elleivät ihmiset tiedä ja innostu
Suomi on Gregowin mukaan hyvä maa ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän, teknologian ja tutkimuksen näkökulmasta. Neuvontapalveluiden kehittämisessä ja uuden tiedon viestinnässä riittää sen sijaan tekemistä. Tämä on kuitenkin haastavaa, sillä Suomessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen neuvontapalveluita ja viestintää ei samalla tavalla rahoiteta kuin esimerkiksi tutkimusta.
”Olemme myös byrokraattinen maa ja tuijottelemme helposti itse keksimiämme prosessejamme, kun vain keskitymme digitalisaatioon ja automaatioon. Lisäämällä luovuutta ja inhimillisyyttä, meillä olisi kykyä paljon enempään ja suurempaan. Olemme kansa, joka haluaa menestyä ja kuulua yhteen.”
”Kehittämisessä ja liiketaloudellisissa innovaatioissa voisimme ottaa mallia Ruotsista, kehittää eri tahojen välistä dialogia ja puntaroivaa keskustelua, oppia tekemään kompromisseja yhteisen edun hyväksi sekä osoittaa sitä intohimoa ja rohkeutta, jota tarvitaan suurten muutosten edistämiseksi.”
”Mikään ei muutu, elleivät ihmiset tiedä ja innostu. Tv-kanavat ovat täynnä remonttiohjelmia, joten pitäisikö tehdä myös koukuttavia hiiliremontti-ohjelmia ihmisten herättelemiseksi”, Gregow kysyy hymyillen.
”Kipu vaatii kipulääkettä ja sitäkin on tarjolla”
Ekologisen kestävyyden kannalta yksi asia on ylitse muiden: fossiilitaloudesta luopuminen globaalisti.
”Se ei ole helppoa. Luopuminen vaatii kipeitä päätöksiä niin työssä kuin muussa elämässä, mutta sitä on tehtävä – olipa sitten kysymys fossiilisilla polttoaineilla toimivista autoista tai vaikka lihansyönnistä. Muutos vaatii uutta arvomaailmaa ja hinnoittelua, kulutuksen radikaalia vähentämistä ja kaiken kohtuullistamista”, Gregow korostaa.
Kipu vaatii kipulääkettä ja sitäkin on tarjolla, kun mietitään, mistä lopulta on kyse.
”Kyse on onnesta ja hyvästä elämästä sekä sen jatkumosta. Valtioiden ja yksilöiden on oivallettava, että arvopohjan ja toimintatapojen pitää muuttua ekologisesti kestämättömistä kestäviksi. Vain näin voimme luoda hyvän tulevaisuuden myös tuleville sukupolville.”
Mikä ekologinen kestävyys?
- Ekologisesti kestävällä kehityksellä tavoitellaan kaikille maailman ihmisille hyvää elämänlaatua siten, että luontoa ja luonnonvaroja ei käytetä yli planeetan ekologisen kestävyyden rajojen.
- Ekologisesti kestävästä toiminnasta seuraa luonnonvarojen ja ympäristön suojelua, yhteiskunnallista edistymistä sekä taloudellista kasvua ja tasa-arvoa.
- Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen neljästä ulottuvuudesta ja samalla sen perusta. Ihmisten hyvinvointi ja sen sosiaaliset, kulttuuriset sekä taloudelliset ulottuvuuden perustuvat ekologiselle kestävyydelle.
