Eläköitymisen sekä digitaalisen teknologiamurroksen kautta syntyy tarve rekrytoida osaajia. Jotta valtio pystyisi vastaamaan kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta, tulee valtion kehittää kilpailukykyään työmarkkinoilla. Tähän tarkoitukseen on valtiolla asetettu hallitusohjelmaan perustuen Valtion henkilöstöjohtamisen uudistusohjelma.
Käytännönläheinen Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelma
Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman tarkoituksena on kehittää työntekijäkokemusta valtiolla. Työ tehdään erilaisten kokeilujen kautta poikkihallinnollisesti yhdessä eri virastojen kanssa. Lisäksi ohjelman kokonaisuuteen kuuluu erillisiä projektia kuten monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn edistämisen projekti.
– Hyvä työnantajakuva ei synny pelkällä markkinointikampanjalla. Valtion työnantajakilpailukykyä parannetaan parhaiten varmistamalla, että valtion työntekijät ovat tyytyväisiä työssään. Työn tekemisen tulee olla mielekästä ja tavat, joilla työtä tehdään moderneja, nykymaailmaan sopivia, uudistusohjelmaa vetävä Mari Näätsaari kertoo.
Hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö on valttikortti tulevaisuuden kiristyvässä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Kun organisaation sisällä voidaan hyvin, heijastuu se myös ulospäin.
Hyvin sujuvaa yhteistyötä ja uusia kokeiluja
Uudistusohjelma on käynnistynyt hyvin ja ensimmäiset kokeilut ovat käynnissä. Ajatuksena on, että uudistusohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä valtion henkilöstöjohdon kanssa. Valtion virastojen henkilöstöjohto onkin lähtenyt innokkaasti mukaan kokeiluihin.
– Uudistusohjelma toteutetaan vahvasti yhteistyössä virastojen kanssa. Kaikkia vastauksia siihen, kuinka henkilöstöjohtamista ja hr-käytäntöjä tulisi virastojen käytännön toiminnassa kehittää ei löydy suoraan valtionvarainministeriöstä, vaan vastaukset löydetään yhdessä kehittäen ja kokeillen, Näätsaari summaa.
Vahva verkosto toiminnan taustalla
Uudistusohjelman kokonaisuutta organisoi projektitiimi, jossa on mukana asiantuntijoita muun muassa HAUS:ista, Palkeista, Valtiokonttorista, Valtioneuvoston kansliasta sekä valtiovarainministeriöstä.
Varsinainen työnyrkki uudistusohjelmassa on henkilöstöjohdon foorumi eli verkosto, joka kattaa kaikki valtionhallinnon virastot. OHjelman ohjausryhmänä toimii valtionhallinnon HR-ohjausryhmä, jota vetää alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluvissa sparraajaryhmissä toimii sekä valtion omia virkamiessparraajia että sidosryhmäsparraajia, jossa ryhmässä ovat mukana esimerkiksi valtion pääsopijajärjestöjen edustajat.
– Olemme jo tähän mennessä oppineet, että yhteistyön johtaminen vaatii paljon työtä. Tekemisen tapa poikkeaa melko paljon tyypillisestä työryhmä- tai projektityöstä ja sen johtamiselle on varattava hyvin aikaa, Näätsaari kertoo.
– Koronakriisi on lisäksi hieman hidastanut kokeiluja, koska HR on ollut tässä poikkeustilanteessa kovilla. Eteenpäin on kuitenkin päästy myös tänä keväänä, mikä on tosi hienoa, Näätsaari toteaa.
Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelmassa tullaan käynnistämään syksyllä uusia, erityisesti henkilöstöjohtamisen kehittämiseen tähtääviä kokeiluja.
– On myös tärkeää, henkilöstöjohtamisen uudistaminen otetaan huomioon muissa yhteisissä hankkeissamme kuten julkisen hallinnon strategian valmistelussa ja alueellistamisen uudistamisessa. HR-asioita ei kannata ajatella omassa kuplassaan, sillä henkilöstöjohtaminen liittyy ihan kaikkeen, Näätsaari summaa.
