Kolme askelta hyvään työsuojelun yhteistoimintaan

Onko työsuojelun yhteistoiminta sinun työpaikallasi ikävää byrokratiaa? Itseohjautuva ja eteenpäin kurkottava organisaatio ei moisia kaipaa, asiathan sujuvat kuitenkin hyvin. On toki tiedossa, että työpaikalla muutama vahtija vaatii sääntöjen noudattamista. Ja toisesta suunnasta tarkastellen esimiehet ja johto nähdään kovakorvaisina, joilla kuullun ymmärtämisen laita on niin ja näin.

Näkökulmat ovat erilaisia mutta tavoite on yhteinen: mielekästä ja tuottavaa toimintaa turvallisessa ja hyvin johdetussa työyhteisössä, joka tukee henkilöstön hyvinvointia. Ja tämän varmistamiseksi lainsäädäntö määrittää työsuojelun yhteistoiminnalle vähimmäistason ja tavat toimia.

Keskeistä on, että henkilöstölle varmistetaan vaikutusmahdollisuus omaa työtä koskevien asioiden käsittelyyn myös työsuojelun näkökulmasta. Tähän liittyy keskeisesti työn vaaratekijöiden tunteminen ja niiden poistamiseksi parannusehdotusten tekeminen.

Miksei tämä aina toimi? Vastoinkäymisten luettelemisen sijaan näkökulma kannattaa kääntää kysymykseen, miten toimia paremmin? Yhteistoiminnallisuus on menettelytapa, viestintä ohjaa tekemistä, lait ja sopimukset varmistavat perälautana vähimmäistason.

  1. Ollaan vuorovaikutuksessa, viestitetään, vaikutetaan

Työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan osana arkityötä. Työpaikalla jokainen on työsuojelutoimija, ja jokaisen vastuulla on tuoda esille työskentelyä haittaavia asioita. Työstä puhumiselle ja asioiden ratkomiselle onkin luotavaa tilaa. Tähän ei tarvita komiteoita, mutta työpaikka- ja tiimikokousten asialistalla aiheen on hyvä olla pysyvästi.

  1. Edustuksellisen yhteistoiminnan eväiksi suunnitelmallisuus ja yhdessä oppiminen

Edustuksellisessa työsuojelun yhteistoiminnassa suunnitellaan ja toteutetaan asioita vuosikelloa hyödyntäen. Ilman konkreettista suunnitelmaa toteuttaminen pitkittyy, ja tekemättömän työn aiheuttamasta harmituksesta syytetään helposti muita tai vähintään asian vaikeutta. Työsuojelutyö ei ole mitään rakettitiedettä, mutta pelkällä kauniilla käytökselläkään ei pärjää: kouluttautuminen on avain tähänkin oveen. Viisaassa organisaatiossa koulutuksista saadut opit jaetaan yhteiseksi.

  1. Ota mallia, tee paremmin

Valtion työsuojelun yhteistyöryhmän tavoite on saada virastojen työsuojelutoimijat verkostoitumaan ja työpaikkojen hyviä käytäntöjä leviämään yli hallinnonalojen. Tässä työssä on vielä sarkaa. Hyviä käytäntöjä on ja uusia kehitetään, mutta tieto ei leviä käytännöiksi pelkkiä dokumentteja välittämällä.

Työsuojelun yhteistoimintaan saadaan uusia eväitä kutsumalla naapuriorganisaation työsuojelutoimijat kylään, tekemällä tutustumiskäyntejä toiseen työpaikkaan ja kysymällä miten siellä on asioita ratkottu. Valtiolla on erinomaisia esimerkkejä ja käytänteitä, joista sietää ottaa oppia. Ja miten sitä tietoa saa? Kilauta kaverille.

Kuvassa Tuula Haavasoja, JHL

Kirjoittaja

Tuula Haavasoja

Työelämäasiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Valtion työsuojelun yhteistyöryhmän jäsen, järjestöjen edustaja

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *