Tiedolla johtamisen vahvistaminen, eli tiedon laajamittainen hyödyntäminen valtionhallinnossa on kaksi vuotta sitten käynnistyneen Tietokiri-hankkeen yksi päätavoitteista. Kun Tietokirin analysointi- ja raportointipalveluita lähdettiin kehittämään vuoden 2017 lopussa, valtiovarainministeriössä huomattiin kuitenkin pian, että tavoitteeseen ei päästäisi ilman lakimuutoksia.
– Suomen lainsäädännössä on perinteisesti vallinnut paradigma, jonka mukaan laissa tulee tarkasti määritellä se, mitä tietoa tietyssä tehtävässä tarvitaan ja miten sitä tullaan käyttämään, toteaa valtiovarainministeriön finanssineuvos Markus Siltanen avatessaan lakimuutoksen taustoja.
Lakimuutos on pitkän prosessin tuotos
Osana Tietokiriä syntyikin hallituksen esitys, jonka kautta pyritään siirtymään tiedon hyödyntämisessä hieman yleisemmälle tasolle. Lakiesityksen valmistelu käynnistyi toden teolla vuoden 2019 alussa, kun valtiovarainministeriö kokosi työryhmän keskeisten yhteisten palvelutuottajien asiantuntijoista hallituksen esityksen valmisteluun. Koska kyseinen lakimuutos koskee henkilötietojen käsittelyä, tuli lakiehdotuksen täyttää tietosuojalainsäädännön vaatimukset.
– EU:n tietosuoja-asetus GDPR on myös Suomea kansallisesti velvoittava, Siltanen tarkentaa.
Lakiehdotuksen valmistelussa kuultiin tietosuojavaltuutettua ja valtioneuvoston tietosuojavastaavia. Lakiehdotus oli myös lausuntokierroksella hallinnossa ja maaliskuussa valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen tarvittavista säädösmuutoksista eduskunnalle.
– Lakimuutos on ollut pitkä prosessi, mikä kertoo jossain määrin asian hankaluudesta. Vaikka lakimuutos ei kosketa kuin muutamaa lakia ja niissäkin vain paria pykälää, asia on sen verran uudenlainen, että perustelu on ollut hyvin yksityiskohtaista, Siltanen toteaa.
Valtiokonttorin ja Valtion talous- ja henkilöstohallinnon palveluita koskeva lakimuutos
Tiedon määrittely on siis perinteisesti vaatinut hyvin yksityiskohtaista kuvausta. Siispä lakimuutostakin lähdettiin työstämään toistaiseksi Valtiokonttoria ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet) koskevien lakien muutoksella, jossa niille ehdotetaan uutta analysointi- ja raportointipalvelutehtävää.
Valmistelun yhteydessä oli kuitenkin valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pussisen mukaan ollut paljon keskustelua siitä, pitäisikö säädöksen kattaa kaikki konsernipalveluiden tietovarannot.
– Yleislaki olisi tietenkin ideaalista, mutta se olisi hidas prosessi. Halusimme lähestyä muutosta konkreettisen ongelman kautta ja saavuttaa nopeammin tuloksia, Siltanen toteaa.
Tietojohtaminen vaatii muutoksia säädösmalleihimme
Vaikka kyseinen muutos koskee rajattua yhteisten palveluiden aluetta, on se kuitenkin tärkeä ensiaskel kohti suurempaa kulttuurin muutosta. Tietoa tulee voida liikutella ja käyttää joustavammin kuin perinteinen säädösrakenteemme antaa myöten. Tässä mielessä lakimuutos toimii uraauurtavana esimerkkinä. Uudenlaiset tiedolla johtamisen toimintamallit tulevat varmasti Siltasen mukaan lisääntymään muillakin lainsäädännön osa-alueilla.
”Tärkeää on korostaa tiedon hyödyntämisen näkökulmaa sen pelkän turvallisen säilyttämisen sijaan.”
Muutos ulottuu myös valtionhallinnon kontekstia kauemmaksi. Toimintatapojen vahvistaminen kohdistuu laajemmin muuallekin hallintoon, ja valtiovarainministeriössä pohditaankin parhaillaan eri vaihtoehtoja skaalautumisen edistämiselle.
– Lakimuutoksessa on kyse merkittävästä ensiaskeleesta kulttuurin muuttamisessa. Tärkeää on korostaa tiedon hyödyntämisen näkökulmaa sen pelkän turvallisen säilyttämisen sijaan, Siltanen painottaa.
Lakimuutokset voimaan 1.9.2020
Pitkä lakimuutosprosessi sai toivotun sinetin, kun Tasavallan Presidentti vahvisti 9.7.2020 eduskunnan hyväksymät muutokset Valtiokonttoria ja Palkeita koskeviin lakeihin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.9.2020.
– Lakimuutoksen tuoma uusi analysointi- ja raportointipalvelutehtävä tukee hallitusohjelman mukaista tietopohjaista valmistelua ja päätöksentekoa valtionhallinnon kehittämisessä, ohjaamisessa ja johtamisessa, toteaa apulaisjohtaja Olli Ahonen Valtiokonttorista.
Näin ollen syyskuun alusta alkaen Valtiokonttorille on annettu tehtäväksi tuottaa analysointi- ja raportointipalveluja valtion hallinnolle. Palkeet puolestaan tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon analysointi- ja raportointipalveluja asiakkailleen ja toimialansa kehittämiseen. Palvelujen toteuttamiseksi organisaatioille on annettu tiedonsaantioikeus valtion virastoja ja laitoksia koskeviin toiminnan ja talouden tietoihin.
Lisätietoja: finanssineuvos Markus Siltanen markus.siltanen(at)vm.fi, erityisasiantuntija Pauliina Pussinen pauliina.pussinen(at)vm.fi ja apulaisjohtaja Olli Ahonen olli.ahonen(at)valtiokonttori.fi
