Työ on oppimista ja oppiminen on työtä, eikä niitä ole syytä erottaa toisistaan. Työtä voi tehdä ja uutta voi oppia monin eri tavoin. Liikkuvuus on yksi hyväksi todettu tapa lisätä omaa ja koko organisaation osaamista. Liikkumalla joko määräaikaisesti tai pysyvämmin virastosta tai hallinnonalalta toiselle voidaan parhaimmillaan edistää yhteistä ”töissä valtiolla” –identiteettiä. Laajennettu näkemys liikkuvuudesta pitää sisällään paitsi henkilöiden myös osaamisen ja tiedon liikkumisen. Kun luomme yhteistyölle rakenteita aina yhteisistä tavoitteista lähtien, voimme mahdollistaa sen, että asioita valmistellaan enenevässä määrin myös yhteistyössä hallinnonala- ja virastorajat ylittäen. Tässä blogisarjassa nostamme esiin laajennetun liikkuvuus –käsitteen toteutumisen tarinoita.
AuroraAI -ohjelman kehittämistyö alkoi Sipilän hallituskaudella, jolloin tavoitteena oli digitalisoida julkisia palveluja. Samaan aikaan myös ohjelman lähtökohtia rakennettiin, ja mitä pidemmälle valmistelussa edettiin, sitä selkeämmäksi kävi, että uudet oivallukset tapahtuvat eri osapuolten välisissä keskusteluissa ja rajapinnoilla. AuroraAI:n filosofia ja narratiivi ovat kehittyneet ihmiskeskeiseen suuntaan, mikä johti ohjelmakaudella siihen, että ajatukset muuttuivat todellisuudeksi. Aluksi työssä oli mukana vain muutamia ihmisiä, mutta tämä määrä kasvoi kymmenistä satoihin. Tämän seurauksena muodostui yhteisö, jonka kanssa lähdettiin liikkeelle ketterän kehittämisen ja iteratiivisen etenemisen keinoin.
Vastuullinen vallankäyttö perustuu yhteistyöhön
AuroraAI-ohjelman kehittämistyö perustui elämäntapahtuma-ajatteluun, jossa eri caseja pilkottiin pienempiin osiin. Jokaisessa casessa oli omat verkostonsa, jotka jakoivat yhteisen suunnan ja muodostivat jaettua käsitystä ihmiskeskeisyydestä. Nämä case-esimerkit eivät olisi onnistuneet ilman poikkisektoraalista yhteistyötä. Ohjelma käytti valtaa vastuullisesti houkutellen ihmisiä ja tahoja mukaan kehittämistyöhön ja eri teemojen pariin. Työskentelyä voisi verrata kakun leipomiseen yhdessä, jossa ei ollut tarkkaa etukäteistietoa siitä, minkälainen lopputulos tulee olemaan. Tämä on poikkeuksellista verrattuna siihen, että usein ministeriöt leipovat ensin itse kakun ja sitten tarjoavat sen muille maisteltavaksi.
Yhteisvalmistelun etuna on myös se, että ideoita ja konsepteja ei tarvitse erikseen myydä toisille, koska ne ovat jo alun perin synnytetty ja tehty yhdessä. Tämä johtaa siihen, että perinteinen myynti- ja sitouttamisvaihe jää pois – tai ainakin helpottuu merkittävästi.
Varsinainen tekeminen tapahtui piloteissa, kokeiluissa jne, joihin osallistui ihmisiä eri organisaatioista, jopa yllättävistä paikoista, joita ei aiemmin tullut edes mieleen. Nämä mahdollistivat oivallukset, josta muodostui AuroraAI-tekoälyohjelma. AuroraAI ei siis syntynyt VM:n syövereissä, vaan eri näkökulmien, tieteenhaarojen jne. ristiinpölytyksessä.
Liikkuvuus 2.0 on sitä, että vanhat edustukselliset valtarakenteet unohdetaan
Filosofian ja narratiivin kehittyessä ihmiskeskeiseen suuntaan, ajatukset alkoivat muuttua lihaksi. Ensin työssä mukana oli muutamia ihmisiä, siten muutamia kymmeniä ja lopulta muutamia satoja. Näin alkoi muodostua yhteisö, jonka kanssa lähdettiin liikkeelle ketterän kehittämisen ja iteratiivisen etenemisen keinoin.
Liikkuvuus 2.0 tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että kun tehdään yhdessä, katoavat vanhat valta- ja edustavuusrakenteet. Vanhat omat roolit muuttuvat ja parhaimmillaan ollaan niin kuin saunassa, riisuttuna titteleistä ja edustuksellisuudesta. Tekemisessä korostuu yhdenvertaisuus ja näin on myös saatu kaikkein parhain anti aikaiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työtä tehtäisiin kuin pellossa ilman selkeää suuntaa, vaan kyse on hyvinkin vastuullisesta tekemisestä.
Muutosprosessia ei toteuteta onnistuneesti vanhoilla ohjausmalleilla
Valta- ja vastuukysymyksissä erityisesti ministeriöillä on paljon oppimista toimia uudella tavalla. Ministeriöillä ei ole perinteisesti ollut erityistä intoa jakaa valtaa, vaan usein sitten kuitenkin kuvitellaan kykenevän parempaan ajatteluun ja sitä kautta pyrkiä ohjaamaan muiden toimintaa. Isompaa muutosprosessia ei kuitenkaan voi vetää / johtaa perinteisellä tavalla, mikäli tavoitteena on saada aikaan pysyvää muutosta. AuroraAI-ohjelmatyöhön osallistuneilta tuli kommentteja mm. siitä, että eivät ole koskaan olleet mukana tällaisessa valmistelussa, jossa osallistujat tulevat näin hyvin kuulluksi. Tämä uskoakseni johtuu siitä, että tekemistä ja toimintatapoja on aidosti määritelty yhdessä ja näin rakennettu luottamusta, joka on kaiken a ja o.
Yhteistyö on myös kustannustehokasta ja julkista taloutta tervehdyttävää
Luottamus on myös vastavuoroisuutta. AuroraAI-ohjelman arvokkaimmat jutut ovat syntyneet niin, että organisaatiot ovat lähteneet toteuttamaan yhteistä haluttua suuntaa, kukin omalla tavallaan ja omista tarpeistaan. Osaaminen on liikkunut ja on tapahtunut yhdessä oppimista. Näin olemme saaneet myös laajempaa vaikuttavuutta aikaan. Hyvä työ ja kokemus vetää puoleensa. AuroraAI-ohjelmassa tekemisen tapa säteili laajalle, niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Japanista on useampi delegaatio käynyt tutustumassa AuroraAI-ohjelman tekemiseen. Hyvä säteilee, Ihmiset haluavat olla osa onnistumisen tarinaa.
AuroraAI-ohjelman tyyppisessä palvelujen kehittämisessä on kyse myös siitä, että näin toimitaan kustannustehokkaammin ja myös julkista taloutta tervehdyttävästi. Vaikuttavalle yhteistyölle onkin vähenevien resurssien aikakaudella yhä enemmän tarvetta. AuroraAI–ohjelmatyössä synnytetyn AuroraAI-verkon päälle voidaan lähteä nyt rakentamaan ihmiskeskeisiä palvelukokonaisuuksia tulevalla hallituskaudella.
Odotankin innolla. mitä kaikkea ihmiskeskeisyys voi meille tarjota. Suomessa, jossa hyvinvoinnin tuottaminen on julkisen sektorin vastuulla ja lupauksena, voimme nyt käyttää innovaatioita, verkostoja ja ihmiskeskeistä määrittelyä luomassa meille palveluja, joita aidosti tarvitsemme.
Tämän innostavan tarinan keskeisiä osia ovat yhteistyö, luottamus, vastavuoroisuus ja ihmiskeskeisyys. Tämä on jatkoa vanhalle filosofialle, että suomalainen palvelukulttuuri ja -teknologia on parhaimmillaan, kun tehdään yhdessä. Tämä tarina uskaltaa ottaa riskejä, ja toisin kuin perinteinen poliittinen yhteiskunnallinen toiminta, se perustuu nimenomaan niihin. Skaalattuna suureen mittakaavaan, se arvostaa yksilön omaa ääntä ja osaamista. Juuri tämän takia meillä on suuri ja vastuullinen tilaisuus auttaa Suomea etenemään kohti ihmiskeskeisempää tulevaisuutta.
Kaksi viimeistä kappaletta muuten kirjoitti tekoälypohjainen Lex-sovellus perustuen muuhun blogitekstiin :-). Tervetuloa tulevaisuuteen!
Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen, VM