Työ on oppimista ja oppiminen on työtä, eikä niitä ole syytä erottaa toisistaan. Työtä voi tehdä ja uutta voi oppia monin eri tavoin. Liikkuvuus on yksi hyväksi todettu tapa lisätä omaa ja koko organisaation osaamista. Liikkumalla joko määräaikaisesti tai pysyvämmin virastosta tai hallinnonalalta toiselle voidaan parhaimmillaan edistää yhteistä ”töissä valtiolla” –identiteettiä. Laajennettu näkemys liikkuvuudesta pitää sisällään paitsi henkilöiden myös osaamisen ja tiedon liikkumisen. Kun luomme yhteistyölle rakenteita aina yhteisistä tavoitteista lähtien, voimme mahdollistaa sen, että asioita valmistellaan enenevässä määrin myös yhteistyössä hallinnonala- ja virastorajat ylittäen. Tässä blogisarjassa nostamme esiin laajennetun liikkuvuus –käsitteen toteutumisen tarinoita.
Innovaatiobarometri 2022
Tutkimme kunta-alan innovaatiotoimintaa ja innovaatioita osana julkisen sektorin Innovaatiobarometri 2022-kyselyä valtiovarainministeriön kanssa tänä keväänä. Kunta-alan innovaatiotoiminta yhä enemmän 2000-luvun alun yritystoiminnassa tutuksi tullutta avointa innovaatiotoimintaa ja yhteiskehittämistä. Kunta-alan innovaatiot syntyvät ja leviävät avoimessa yhteistyössä palvelujen käyttäjien, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kunta-alan toimijoiden kanssa.
Innovaatiokeskustelu on myös osa julkisen sektorin uudistamista, keskustelua ovat edistäneet toimintaympäristön nopea muutosvauhti ja innovaatiokäsitteen laajentuminen teknis-taloudellisista innovaatioista sosiaalisiin ja systeemisiin innovaatioihin.
Sosiaaliset ja systeemiset innovaatiot lisäävät laajan määritelmän mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskykyä.
Yhteistyötä tehdään laajasti sekä idea- että kehittämisvaiheessa
Innovaatio eroaa keksinnöstä siinä, että innovaatio on käyttöönotettu idea ja se syntyy ja leviävää eri tavoilla. Yli puolet käyttöönotetuista kunta-alan innovaatioista on sovelluksia toisten ideoista. Kokonaan uusia innovaatioita on noin puolet ja täysin kopioita toisten ratkaisuista reilu kolmannes.
Innovaatioprosessin alussa kunnat saavat eniten syötteitä innovaatiotoimintaansa kotimaisista verkostoista, erilaisista seminaareista, työpajoista ja infotilaisuuksista sekä kuntien omilta työntekijöiltä. Yli puolet vastanneista sai syötteitä myös yliopistoilta ja korkeakouluilta ja yrityksiltä. Useampi kuin joka kolmas lisäksi kolmannelta sektorilta ja kansainvälisistä verkostoista.
Innovaatioiden kehittämisvaiheessa yhteistyö jatkui edelleen laajana. Lähes kaikki kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat tehneensä innovaatioyhteistyötä vähintään yhden tahon kanssa kahtena viimeisenä vuotena. Nyt yhteistyökumppaneita olivat toiset kunnat, kuntayhtymät ja alueet, yritykset sekä yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Pienemmässä yhteistyöroolissa olivat kolmas sektori ja valtion virastot.
Kunta-alan yhteistyötahot innovaatiotoiminnassa vuosina 2021–2022 (% vastanneista, N=182)
Yhteistyön tuloksena kehitetyt innovaatiot menivät myös käyttöön
Lähes kaikki kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön vähintään yhden innovaation. Palveluinnovaatiot ovat yleisin kunta-alalla käyttöön otettu innovaatiotyyppi viime vuosina. Toiseksi yleisimpiä ovat prosessi- ja organisaatioinnovaatiot. Viimeisimmän innovaation käyttöönottoa motivoivat eniten käyttäjien tarpeet, vaatimukset ja odotukset; säästö- ja tehokkuusedut ja muutoksen mahdollistava uusi teknologia ja tietämys.
Uutta tietoa ei myöskään laitettu vakan alle, vaan omista innovaatioista tiedotettiin muille. Neljä viidestä kunnasta ja kuntayhtymästä tiedotti viimeisimmistä innovaatioistaan verkkosivujen ja omien verkostojensa avulla. Puolet myös yhteistyökumppaneidensa kanavissa ja verkostoissa.
Innovaatiotoimintaa ohjaavat maakuntaliittojen ja ministeriöiden strategiat ja hallitusohjelma
Kunta-alan innovaatiotoiminta pohjautuu toimintaympäristön tarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Sitä ohjaavat eri tahojen innovaatiostrategiat tai -ohjelmat, yleisimmin maakuntaliittojen, ministeriöiden sekä hallitusohjelman sisältämät strategiat tai ohjelmat.
Joka kolmannessa organisaatiossa innovaatio- ja kehitystoimintaa koordinoi erillinen, keskitetty toiminto kuten yksikkö, tiimi tai Lab. Keskitetyn toiminnon tarkoituksena on seurata ja koordinoida innovaatiohankkeita strategisella tasolla, hallinnoida innovaatiotyöhön liittyviä kysymyksiä ja tarjota strategista tukea johtoryhmälle
Valtaosa kunta-alasta tukee innovaatiotoimintaa
Kunta-alan tulokset osoittavat, että innovaatiotoiminta on osa vakiintunutta toimintaa 58 prosentissa kuntia ja kuntayhtymiä ja 90 prosenttia kunta-alasta tukee innovaatiotoimintaa eri toimenpitein.
Yleisimpiä innovaatiotoiminnan tukimuotoja ovat johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tuki, innovaatiotoimintaosaaminen sekä yhteistyö asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Pääosalla kuntia ja kuntayhtymiä on myös kokeiluja, innovaatioita ja riskinottoa edistävä toimintakulttuuri sekä työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoimintaa tuetaan prosesseilla ja menetelmillä sekä selkeillä ideoilla ja tavoitteilla.
Yhteistyö on myös yksi innovaatiotoiminnan kolmesta tärkeimmästä edistäjästä
Kolme merkittävintä innovaatioita edistävää tekijää ovat uusi teknologia, henkilöstön osaaminen ja yksiköiden välinen yhteistyö.
Raporttimme suositusten mukaan innovaatiotoimintaa voidaan edistää myös keräämällä ideoita ja aloitteita palvelujen käyttäjiltä, hyödyntämällä kokeiluja sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, vahvistamalla henkilöstön innovaatio-osaamista ja organisaation innovaatiojohtajuutta sekä hankkimalla esimerkiksi yhteiskehittämisen alusta organisaation käyttöön. Avoimen innovaatioekosysteemin mukainen toiminta tuo jatkossa koko kunta-alalle myös vahvemman sidosryhmäyhteistyön yritysten ja korkeakoulujen kanssa elinvoiman edistämiseksi.
Innokaupungit – hyvä esimerkki verkostoyhteistyöstä innovaatiotoiminnan edistämisessä
Innokaupunkien verkostossa on mukana 19 suomalaisia yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkia, jotka ovat määritelleet omat osaamisen ja kehittämisen kärkiteemansa valtion kanssa tehdyin ekosysteemisopimuksin vuosille 2021-2027. Ekosysteemisopimusten avulla halutaan luoda yliopisto- ja yritysyhteistyössä kansainvälisesti houkutteleva kokeilu- ja innovaatioympäristö ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville ratkaisuille.
Innovoivat kaupungit ja yhteisöt toteuttavat Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan mukaista kestävää kaupunkikehittämistä, joka on osa Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta 2021-2027. Ylialueellisten hankkeiden käynnistysvaihetta rahoitettiin vuodesta 2021 lähtien kansallisella alueellisella kehittämisrahoituksella (AKKE-rahoitus). Tämän jälkeen pääasiallisena rahoituslähteenä toimii alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027.
Verkoston kaupungit toimivat ekosysteemeinä ja alustoina osaamiselle, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä tulevaisuuden kannalta tärkeille investoinneille. Innokaupunkeja yhdistävät teollisuuden digivihreää siirtymää ja uusia teknologisia innovaatioita, kuten hyvinvointi- ja terveysteknologiaa edistävät osaamisalat.
Pirkanmaan liitto koordinoi ekosysteemisopimusten toteuttamista ja Etelä-Savon ELY-keskus valtakunnallista innovaatio- ja osaamisverkostot -teemaa.
Tuula Jäppinen
Innovaatioasiantuntija, Suomen Kuntaliitto