Voisiko ulkomaisten työntekijöiden, opiskelijoiden ja yritysten asettuminen Suomeen hoitua huomattavasti nykyistä sujuvammin ja saumattomammin? Kyllä, mutta se edellyttää viranomaisten yhteiskehittämistä yli organisaatiorajojen ja poliittisen johdon tahtotilaa.
Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa: Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on 130 000 vähemmän. Yhtälö on kuitenkin haastava, sillä nykytilassa mikään taho Suomessa ei vastaa osaajien maahantuloa viitoittavan palvelupolun kehittämisestä kokonaisuutena.
”Asioinnissa on päällekkäisyyksiä ja osaoptimointia sekä tarpeetonta hitautta ja vaikeutta. Tällä on kielteinen vaikutus tuottavuuteen ja tehokkuuteen, mutta myös työvoiman saatavuuteen ja Suomen houkuttelevuuteen osaajien maahanmuuton kohdemaana”, ulkoministeriön Virtual Finland -hankkeen hankejohtaja Jukka Kyhäräinen valottaa.
Kun nopeus ei ratkaise, yhdessä päästään pidemmälle
Nykytilanteessa Suomeen töihin tai opiskelemaan tuleva henkilö joutuu tunnistautumaan useaan kertaan, käymään henkilökohtaisesti pankissa ja eri virastoissa sekä täyttämään samoja tietoja useaan otteeseen eri järjestelmiin. Tiedot eivät välity automaattisesti viranomaiselta toiselle, koska data ei ole standardoidussa muodossa eivätkä järjestelmät keskustele keskenään.
Vuonna 2021 startanneen ja vuoden 2024 puoliväliin jatkuvan Virtual Finland -hankkeen tavoitteena on kehittää ja koota yhteen digitaalisia palveluita, jotka helpottavat ulkomaalaisten työntekijöiden, opiskelijoiden ja yritysten saapumista Suomeen. Hanke kokoaa yhteen suuren määrän viranomaisia toimimaan ekosysteemimäisesti eli kehittämään yhdessä.
”Mikään taho ei tätä kokonaisuutta voi yksin ratkaista. Voi olla, että yksin pääsisi nopeammin eteenpäin, mutta yhdessä päästään pidemmälle”, Kyhäräinen korostaa.
Tärkeintä on lähteä matkalla ja etsiä yhteinen suunta
Ekosysteemimäisessä kehittämisessä ongelma nostetaan keskiöön ja katseet pois siiloista. Lähdetään rohkeasti liikkeelle ja katsotaan, mitä yhteistyöllä saataisiin aikaan. Pidetään yllä tilannekuvaa yhteisistä tavoitteista, koordinoidaan, orkestroidaan ja fasilitoidaan.
”Voi olla, että yksin pääsisi nopeammin eteenpäin, mutta yhdessä päästään pidemmälle”, Jukka Kyhäräinen sanoo.
”Ilman resursseja yhteiskehittäminen ei kuitenkaan toimi. Työtä tekevät ihmiset eivätkä organisaatiot, joten tekijöille on raivattava tilaa ja annettava lupa tehdä. Yhdessä kehittämistä ei voi kunnolla hoitaa oman työn ohessa tunnin silloin tällöin, sillä se on ihan oikeaa työtä”, Kyhäräinen sanoo.
”Lisäksi tarvitaan rahaa, lainsäädäntötyötä ja yhteiskehittämistä koordinoiva taho. Jotta eri osapuolet voivat sitoutua yhteiseen tekemiseen, kunkin tahon tulee ymmärtää niin oma roolinsa kuin tekemisestä saatavat hyödyt. Sitoutuminen voi tapahtua kokeillen ja testaten vaihe vaiheelta, jottei tarvitse sitoutua koko tavoitteen saavuttamiseen liian aikaisin.”
”Ei haittaa, vaikka osa yhteiskehittämisestä ei koskaan toteutuisikaan. Tärkeintä on lähteä matkalle ja tutkia edellytykset yhteisen maaston kartoittamiseksi. Kun kokeillaan ja testataan, löydetään yhteinen suunta, yhteiset ratkaisut ja päästään laatimaan yhteinen tiekartta.”
Jos maahanmuuttaja tunnistautuisikin vain kerran?
Kyhäräisen mukaan yhtenä Suomen supervoimana pidetään yhteistyökykyä yli rajojen. Osaamista ja rakennuspalikoita riittää, mutta muutakin tarvitaan. ”Meillä on tapana tehdä insinöörimäisesti työkaluja, kunnes sitten huomataan, ettei osata käyttää niitä ja moni jää lähtökuoppiinsa.”
Virtual Finland -hankkeessa halutaan edetä. Pilottivaiheessa on lähdetty etsimään ratkaisuja siihen, että Suomessa toimivat yritykset saisivat työntekijän riveihinsä nopeammin. Osahankkeiden kautta saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi datan standardoinnista ja tuodaan yhteen maahantuloprosessin avaintahoja.
”Rakenteilla olevia teknisiä ratkaisuja on mahdollista laajentaa jatkossa paljon laajemmin. Jo nyt on osoitettu, että pohjoismaiset kaupparekisteritiedot saadaan liikkumaan sujuvasti ja reaaliaikaisesti yli valtiorajojen”, Kyhäräinen kertoo.
Ihanteellisessa tapauksessa maahantulija tunnistautuu vain kerran, jonka jälkeen tarvittavat tiedot ovat viranomaisten saatavilla henkilön luvalla eikä samoja tietoja tarvitse antaa useaan otteeseen. Samalla sekä hakijalla että työnantajalla olisi mahdollisuus seurata prosessin etenemistä.
Kun tahtotila löytyy, muut asiat saadaan ratkottua
Maahanmuuton koordinointi koskettaa laajaa toimijajoukkoa ja tehtäviä, kuten: työ- ja elinkeinoministeriötä, sisäministeriötä, ulkoministeriötä, Digi- ja viestintävirastoa, Maahanmuuttovirastoa, Verohallintoa, Poliisia, Tullia, Ruokavirastoa, pankkeja, opetus- ja varhaiskasvatusta, sosiaaliturvaa ja asumiseen liittyviä palveluja. Maahanmuuttoon liittyy noin 80 eri lakia ja säädöstä.
”Luonnollisesti maahanmuuton sujuvoittaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Nämä koskevat mm. maahanmuuttajan tunnistusratkaisua, digitaalista henkilötunnusta ja eri viranomaisten tiedonsaantioikeuden kehittämistä ´kysy vain kerran´-periaatteen mahdollistamiseksi”, Kyhäräinen sanoo.
”Kaikki hankkeessa nyt mukana olevat organisaatiot ja sidosryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että tavoite on hyvä ja tärkeä. On selvää, että näin laaja kokonaisuus vaatii koordinoivan tahon – ja ennen kaikkea tahtotilaa päättävältä poliittiselta taholta. Kun se on kunnossa, myös lainsäädännön muutostarpeet ja muut haasteet saadaan ratkottua”, Kyhäräinen tuumii.
- Valtiovarainministeriö on valmistellut elämäntapahtumiin liittyvien tavoitteiden toteuttamista uudella hallituskaudella ja valinnut Muutto Suomeen -elämäntapahtuman yhdeksi hallitusneuvotteluihin esitettäväksi elämäntapahtumaksi.
- Mikäli Muutto Suomeen elämäntapahtumakokonaisuus toteutettaisiin hallituskauden aikana, se toimisi Virtual Finland -hankkeen jatkona.
