Me puoli yhdeksän uutisia katsova sukupolvi olemme aivan pihalla siitä, kuinka lapsemme käyttävät mediaa. Oma osaamisemme modernista, nopeasti muuttuvasta mediamaisemasta on vähintäänkin puutteellinen – ja ylpeilemme sillä. Meillä on jo isoja esimerkkejä siitä, että median vaikutus demokratiaan on hätkähdyttävän suuri ja tapahtuu tavoilla, joita emme kunnolla ymmärrä.
Kukaan ei odottanut, että Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi, ei edes hän itse. Suositun Diili-ohjelmasarjan myötä Trump oli kuitenkin tullut tutuksi kymmenille miljoonille sellaisille amerikkalaisille, jotka eivät kirveelläkään suostu katsomaan uutisia tai muita yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä ohjelmia.
Kun Trump tuli valituksi, hänen vastaehdokkaansa Hillary Clinton parahti, ettei hänen vaaliorganisaationsa ollut edes ymmärtänyt sellaisen ryhmän olemassaoloa, joka antoi äänensä Trumpille. Trumpin taustajoukot olivat siis tehneet kotiläksynsä paremmin ja löytäneet unohdetun joukon ihmisiä, joka nosti Trumpin presidentiksi.
Ukrainassa presidentiksi nousi Volodymyr Zelenskyi, jonka aikaisemmat poliittiset ansiot liittyvät siihen, että hän näytteli presidenttiä hyvin suositussa tv-sarjassa. Presidentin näköinen mies siis, mutta mitään kokemusta hänellä ei ole.
Katri Kulmuni nousi keskustapuolueen puheenjohtajaksi. Nosteeseen vaikutti varmasti se, että hän on nuori nainen. Mutta Kulmunilla oli myös erittäin systemaattinen vaalikampanja, jossa hyödynnettiin pelkästään sosiaalista mediaa – ja tavoitettiin hyvin ne, joilla oli äänioikeus puheenjohtajanvaalissa.
Vastaus ilman ehtoja on: Kyllä!
Puhumme todellisuuden manipuloinnista, mutta onko kysymys siitä? Vai onko kysymys jostakin paljon suuremmasta, siitä että todellisuus on muuttunut ja laajentunut. Todellisuutta on myös median kautta läsnä oleva todellisuus, joka vaikuttaa voimakkaasti ihmisten käsityksiin ja muokkaa maailmankuvaa.
Pitäisikö meidän puoli yhdeksän uutisten katsojien hankkia lisää medialukutaitoa? Vastaus ilman ehtoja on: Kyllä! Digitaalisuus on kasvattanut median roolia jokapäiväisessä elämässä tavalla, jota emme kyenneet näkemään kunnolla vielä tämän vuosituhannen alussa.
Väärin sammutettu
Ihmisten tavoittaminen on mahdollista median avulla – ja monet osaavat hyödyntää mediaa siinä. Mutta sitten on olemassa iso joukko ihmisiä, myös päättäjiä, jotka tuhahtelevat ja huutavat vanhan palopäällikön tavoin: ”Väärin sammutettu!”
– Sosiaalinen media synnyttää tosi vahvoja ryhmiä, Eevamaria Vassinen sanoo.
MTV:n Content Developer Eevamaria Vassinen sanookin, että moderni media tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, jos niitä osataan ja halutaan käyttää. Myös kilpailu vastaanottajien huomiosta on äärimmäisen tiukkaa.
– Nykyisessä mediassa pärjäävät hyvät tarinankertojat, jotka saavat käyttäjät suosittelemaan itseään. Mediamaailma on niin laaja, että sinne katoaa tosi helposti, eivätkä omat voimat yksin riitä nostamaan ketään esille. Tarvitaan muiden apua. Sosiaalinen media synnyttää erilaisia heimoja, jotka voivat olla laajoja ja hyvin kiinteitä, Eevamaria Vassinen sanoo.
Yksisuuntainen informaation välittäminen ei enää riitä. Eikä yksikanavaisuuskaan enää toimi. Kun tarjolla on monia erilaisia media-alustoja, on osattava rakentaa oikeanlainen kokonaisuus, jossa syntyy vuorovaikutusta, eikä vain lähettäjän ja vastaanottajan välille vaan myös horisontaalisesti eri vastaanottajien kesken, jotta sosiaalisen median mahdollisuus ryhmän syntymiseen pääsee toteutumaan.
Tosi-TV on iso juttu
Eevamaria Vassinen on television konkari, joka on nähnyt koko 2000-luvun kehityksen ja ollut myös tekemässä sitä.
– Televisio on vain jakelukanava, joka välittää muiden tekemää sisältöä. Sen vuoksi hyppäsin muutaman Nelosella työskentelemäni vuoden jälkeen opettelemaan sisällön tekemistä ja myös markkinointia ja mainontaa, jotta oppisin paremmin ymmärtämään, mistä tässä koko ketjussa on kysymys. Ennen Maikkarille paluutaan Eevamaria oli Tubecon-tapahtuman vastaava tuottaja. Siinä tehtävässä sosiaalinen media tuli tutuksi.
Maikkarilla hän on kiertänyt nykyiseen tehtäväänsä Sub- ja Ava-kanavien kautta.
– Tehtäväni on miettiä millaisia sisältöjä suomalaiset haluavat katsoa, seurata trendejä maailmalta ja valita niistä sellaisia, joiden uskon toimivan myös Suomessa.
Eevamarian lempilapsi on tällä hetkellä Love Island, jonka toinen tuotantokausi pyörii parhaillaan. Hän katsoo minua hetken ja kysyy sitten, onko minulla lapsia? Kerron, että on. Hän ehdottaa kysymään, katsovatko he Love Islandia. Hän ei edes kysy, katsonko minä sitä. Tätä on sukupolviero – ja tytär ilmoitti katsovansa. Hän sanoi myös, että tänä syksynä Love Islandin kanssa kilpailee myös muita kiinnostavia tosi-TV-tuotantoja.
Nuoret naiset ovat se edelläkävijäryhmä, jota tavoitellaan.
– Yksi iso kansainvälinen trendi on, että kaikkialla nuoret naiset ovat se edelläkävijäryhmä, jota tavoitellaan. Jos nuoret naiset saadaan kiinnostumaan, menestys on mahdollinen, jopa todennäköinen. Muut ryhmät seuraavat sitten perässä.
– Toinen iso muutos on netti. Se kuljettaa sisältöä ja on tehnyt myös kaikista halukkaista oman mediansa. Tosi-TV tarvitsee tuekseen sosiaalista mediaa, jotta se toimii. Osa konseptia on katsojapalaute, ovathan katsojat tekemässä valintoja esimerkiksi siitä, kuka joutuu pois ohjelmasta.
Kansanluonne näkyy
Love Island pyörii tällä hetkellä 13 maassa. Vaikka brittiformaatti on hyvin tiukka eli formaatin käyttäjät saavat hyvin yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka ohjelmaa tehdään, kansalliset erot näkyvät selvästi. Kun vertaa eri maissa pyöriviä ohjelmia, voi nähdä jotakin kansanluonteesta.
– Suomalaisilla nuorilla on korkea moraali, jos verrataan vaikka britteihin. Samalla näkyy myös tietynlainen vakavuus ja se, että ollaan kyllä hiljaisempia. Kansanluonne on kuitenkin muuttuva, ei pysyvä, mutta muutokset eivät ole kovin nopeita. Yksi muutos, jonka olen pannut merkille, on avoimuuden lisääntyminen. On opittu puhumaan vaikeistakin asioista, Eevamaria Vassinen sanoo.
Perustarinat ovat vanhoja, jopa ikiaikaisia.
Perustarinat ovat vanhoja, jopa ikiaikaisia. Useimmat on kerrottu jo antiikin tarustossa. Näitä samoja tarinoita sitten varioidaan. Menestyksen löytää se, joka osaa tehdä vetävimmän variaation.
– Mitä yksinkertaisempi idea on, sitä toimivampi se on. Love Islandissa se on: Löydä rakkaus tai lähde kotiin. Kysehän on lopulta keskusteluohjelmasta, jossa mukana olevat nuoret aikuiset ihan tosissaan etsivät sielunkumppania. Käsikirjoituksen osuus on luoda tilanteet, itse tilanteissa mennään mukanaolijoiden ehdoilla.
– Kiinnostus katsoa tosi-TV-ohjelmia perustuu moniin katsojien tuntemiin tunteisiin. Siellä on samaistumista, tirkistelyä, myötähäpeää ja ylemmyyttä. Mutta Love Islandissa ihmiset ihan tosissaan haluavat myös hyvää, sitä, että oikea kumppani löytyy ja rakastutaan – ja sitten jännitetään rakkauden käänteitä.
Tv tavoittaa suomalaiset.
Kesken keskustelun Eevamarian keskittyminen herpaantuu. Haastattelupöydän taakse MTV:n ruokalaan on tullut kuuden henkilön ryhmä miehiä ja naisia, ja keskustelu käy kiivaana – edellisen illan Love Islandin käänteistä. Eevamaria on nyt kärpäsenä katossa ja kuuntelee suurella mielenkiinnolla mitä puhutaan. Autenttisempaa palautetta tekijän on vaikea saada.
Menestyksessä iso kysymys on, kuinka katsojat pystytään koukuttamaan. Esimerkiksi Love Island on melko pitkäkestoinen. Kahden kuukauden aikana tehdään 50 ohjelmaa ja saarella on 34 henkilöä.
– Meihin ihmisiin on koodattu se, että me ollaan kiinnostuneita toistemme elämästä, suhteiden syntymisestä ja niiden rikkoutumisesta. Sitähän se ihmisenä oleminen on, Eevamaria Vassinen sanoo.
Viesti eri kanavissa
Eevamaria Vassinen tarkkailee asioita rautaisen viestintäammattilaisen analyyttisyydellä. Siitä huolimatta hänkin sanoo koukuttuvansa, esimerkiksi Love Islandiin. Myös ammattilaisen täytyy hyväksyä tunteiden mukana olo. Tunteilla on iso rooli kaikessa mitä teemme, halusimmepa tai emme.
Sitten on se suurempi kuva. Mitä tosi-TV-boomi kertoo siitä todellisuudesta, jonka keskellä me elämme? Ainakin se kertoo sen, että on olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat päästä näkyviin. Suomessakin hakijoita on tuhansia, joista seulotaan muutama kymmenen mukaan pääsijää.
Vielä tärkeämpää on se, että ohjelmilla on satoja tuhansia katsojia. Ne siis tavoittavat suomalaiset. Siitä kannattaa ottaa oppia myös niiden, jotka haluavat saada viestinsä perille mahdollisimman suurelle joukolle.
– Kannattaa ihan tosissaan miettiä, olisiko jotakin muita keinoja viestiä kuin lähettää kirjoitettu tiedote, jota hyvin harva lukee. Ylipäätään viestinnässä pitäisi aina ajatella kohderyhmiä ja sitä, kuinka ne voidaan tavoittaa. Käytössä on tällä hetkellä todella monenlaisia media-alustoja. Jos niitä ei tunne, eikä osaa käyttää, löytyy helposti ammattilaisia, jotka auttavat.
– Eikös kaikille, jotka viestivät ole tärkeää, että viesti tavoittaa vastaanottajan. Siihen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota, Eevamaria Vassinen sanoo.
Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay