Tähtihetki-haastattelu on hyvä tapa nostaa esiin onnistumisia työssä. Tämä perinteinen ratkaisukeskeinen ja arvostavan haastattelun ajattelutapaan pohjautuva malli löytyy uusilta valmentavan ja oppivan työkulttuurin VALOA-sivuilta.
Mutta miksi ihmeessä kannattaisi käyttää aikaa työn tähtihetkien pohdintaan, kun ongelmiakin on niin paljon ratkaistavana? – Tällainen ajatus voi käydä jonkun mielessä, joten syvennytäänpä hetkeksi siihen, mikä tekee Tähtihetkihetki-haastattelusta kiintotähden, josta kannattaisi kiinnostua ihan kaikenlaisissa työyhteisöissä ja esim. kehityskeskusteluissa.
Hyvä kaipaa vahvistamista
Tähtihetki-haastattelu pohjautuu arvostavaan haastatteluun (appreciative inquiry), joka nostaa esiin sen tosiasian, että kaikissa ihmisissä, organisaatioissa ja tilanteissa on aina osia, jotka toimivat hyvin. Työn ja organisaatioiden tulokset tehdään näiden parhaiden palojen voimalla eli ne pohjautuvat ihmisten vahvuuksiin osaamiseen, yhteispeliin ja haasteissa kehittymiseen. Valitettavan usein työpaikoilla voi kuitenkin huomata, että onnistuminen on perusolettamus, ja vain häiriöt, ongelmat ja poikkeamat ylittävät reagointikynnyksen. Tämä ajattelutapa on osa ihmisille yleistä negatiivisuusvinoumaa, joka pääasiallisena työn suhtautumisena voi pahimmillaan uuvuttaa kaikki. Ihan jokainen arkipäivä on tärkeä muistaa, että asioiden sujumisen takana on valtavasti osaamista, kokemusta ja näkemystä, jota ilman se tavallinen arki sujuisi paljon huonommin.
Organisaatioiden ja johtamisen kehittäjänä olen havainnut, että negatiivisuusvinoumaa vahvistaa yllättävän laajalle levinnyt uskomus, että kriittisyys olisi jonkinlainen älykkyyden merkki. Se ilmenee mm. huomion kiinnittämisenä pelkästään korjattaviin kohtiin tai yksipuolisesti negatiivisen palautteen antamisena – oli sitten kyse arviointilomakkeeseen vastaamisesta tai esim. kollegan tekstin kommentoinnista. Oleellista on huomata, että kriittisyys on vahvuutena samanlainen kuin muutkin. Se toimii vain oikeassa suhteessa käytettynä. Haittojen, uhkien ja epätäydellisyyksien rinnalla on aina asioita, jotka toimivat hyvin, jotka ovat vahvuuksia, joissa on onnistuttu, ja jotka avaavat hyvän laajentamisen mahdollisuuksia. On tärkeä kääntää katse tähän kokonaiskuvaan ja muistaa, että motivaatio ja eteenpäin menemisen mahdollisuudet piilevät hyvän vahvistamisessa ja laajentamisessa. Se mihin huomiomme kiinnittyy, kasvaa, vahvistuu ja saa lisää alaa omassa ja yhteisessä ajattelussa ja toiminnassa.
Tähtihetki joka päivä?
Kun olen vuosien varrella opettanut Tähtihetki-haastattelua lukuisille ryhmille, usein toistuva väärinkäsitys on, että Tähtihetki voisi olla vain jokin hyvin poikkeuksellinen tapahtuma, käytännössä poikkeus tavalliseen arkeen. Joskus meidän kaikkien työssä on onneksi poikkeuksellisia ja suuren onnistumisen hetkiä, mutta tähtihetket ovat mitä suurimmassa määrin myös ilon ja onnistumisen hetkiä ihan tavallisen arjen keskellä.
Ihmisten onnellisuutta tutkineen Sonja Lyubomirskyn mukaan yksi tärkeä onnellisuutta lisäävä asia on tietoisesti lisätä virtauskokemuksia eli kyvykkyyden ja onnistumisen hetkiä työssä ja elämässä. Jos siis tähtihetki tuntuu kaukaiselta asialta, on erityisen tärkeää lähteä miettimään mikä omassa työssä ja työyhteisössä toimii hyvin ihan tavallisena maanantaina, mikä ilahduttaa tiistaina ja kuinka yhdessä onnistuttiin keskiviikkona. Se on tärkeä onnellisuuslihaksen harjoittamista sekä työn merkityksellisyyden ja yhteistyösuhteiden rakentamisen äärelle pysähtymistä. Latteudelle ei kannata antaa tilaa, vaan muistaa pysähtyä ja nauttimaan virtauksen hetkistä yksin ja yhdessä. Se lisää osallistumisen ja yhteyden tunnetta, auttaa nauttimaan työstä ja toiminnasta sekä lisää hallinnan tunnetta (Lyubomirsky, 2007).
Arvostus vie pidemmälle
Kieli, jolla asioita kuvaamme, kysymykset, joita muotoilemme, ja tapa, jolla kysymme, muovaavat ajatteluamme ja käsitystä siitä, mikä on totta, tärkeää ja merkityksellistä. Nämä valinnat joko lisäävät onnistumisen mahdollisuuksia tai vähentävät niitä. Tähtihetki-haastattelu on yksi malli valmentavan vuorovaikutuksen harjoittamiseen. Sen lisäksi se kietoo hienolla tavalla yhteen kolme tärkeää asiaa: 1) ihmisten yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittamisen, 2) organisaation päämääriin pyrkimisen ja 3) työn tekijöiden näkökulmasta merkitykselliset, onnistumista edesauttavat asiat. Näistä kiinnostumisen varaan rakentuu hyvä työelämä.
Lisätietoa:
Hirvihuhta-Litovaara: Ratkaisun taito, Tammi, 2009
Lyubomirsky: Kuinka onnelliseksi? Basam, 2007
Fredrickson: Broaden and build: https://peplab.web.unc.edu/research
CAPP: Why strengths? https://www.tomloncar.com.au/wp-content/uploads/2019/05/CAPP_Why_Strengths_The_Evidence-1.pdf
Lue myös Tähtihetki-haastattelun kokeilukokemuksista VALOA-sivustolta.
