”Kiitos hyvää”, ministeri vastaa hymyillen. Ikonen sanoo saaneensa kunta- ja alueministerinä unelmiensa ministerisalkun. Eikä ihme, sillä hänen työhistoriansakin osoittaa pitkäjänteistä innostusta ja kiinnostusta hallinnon asioita kohtaan.
”Kunta- ja alueasiat ovat intohimoni ja lähellä sydäntäni, olen niitä tutkinut ja niiden parissa työskennellyt. Nyt nautin ministerinä kovasti vastuualueestani. Tämä on erittäin innostava pesti”, Tampereen pormestarin paikalta eduskuntaan valittu Ikonen kertoo.
Kunta- ja alueministerin tehtäväkentästä ei tekemistä puutu. Hänelle kuuluvat valtiovarainministeriön vastuualueista hallintopolitiikka, kunta-asiat, hyvinvointialueet, julkisen hallinnon ICT ja valtio työnantajana. Lisäksi ministeri käsittelee Ahvenanmaata koskevat asiat oikeusministeriössä ja kaupunkikehittämistä koskevat asiat työ- ja elinkeinoministeriössä.
”Työssäni on etua siitä, että tehtäväkenttä, asiat, ihmiset ja verkostot ovat varsin tuttuja. Tulin ikään kuin kotiin ja tehtäviin on ollut helppo sukeltaa. Eri puolilla hallintoa on meneillään paljon kiinnostavia asioita, kuten aluehallinnon uudistaminen, yleisen hallinnon, hyvän työnantajapolitiikan ja digitaalisen asioinnin kehittäminen sekä tuottavuus ja hankintapolitiikka.”
Tekoäly – kuinka kuuma aihe se on ministeriössä?
”Tekoäly on yhteiskunnallisesti todella kiinnostava ja ajankohtainen asia avaten paljon mahdollisuuksia hallintoon. Toisaalla tällä saralla askelia on otettu enemmän, toisaalla vähän vähemmän. Seuraamme tiiviisti tilannetta ja olemme mukana kehitysmatkassa”, Ikonen sanoo.
Anna-Kaisa Ikonen näkee valtion vakaana, kilpailukykyisenä ja kiinnostavana työnantajana.
”Kun puhutaan tekoälystä, on tärkeä kiinnittää huomiota tietosuojaan ja tietoturvakysymyksiin. Arkijärki kannattaa pitää myös mukana ja miettiä, missä ja miten tekoälyä kannattaa parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. On tärkeä ottaa opiksi hyvistä ja vähemmän hyvistä kokemuksista. Nyt on varmasti se aika, että keräämme kokemuksia ja muodostamme toimintamallia.”
Joko ministeri itse on kokeillut Chat GPT:tä? ”Olen tutustunut siihen, mutta lähinnä kokeillen ja leikitellen esimerkiksi tuottamalla puheeseeni siinä tarvitun teknisen tekstipätkän. Se oli kiinnostava kokeilu, joskaan vielä en lähtisi kokonaisia puheita sen avulla tekemään.”
Suomen talous ja kasvu – kuinka huolissaan pitää olla?
Koronavuosien ja Ukrainan sodan kautta on tultu tilanteeseen, jossa moni asia huolestuttaa kansalaisia muun muassa globaalin turvallisuusympäristön ja taloudellisen epävarmuuden kautta.
”Onhan tässä pitkiä varjoja näkyvillä. Niiltä ei pidä silmiä sulkea. Olemme lähteneet hallituksessa ja koko hallitusohjelmassa katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen rakentaaksemme sitä Suomea, joka pärjää myös tulevilla vuosikymmenillä. Tarvitaan isoja investointeja ja merkittäviä tekoja, jotka luovat pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksille”, Ikonen toteaa.
”Puhumme isoista asioista, kuten puolustuksesta, turvallisuudesta, koulutuksesta, palveluista, julkisen talouden tasapainottamisesta, kestävästä kehityksestä, puhtaasta energiasta ja vastuullisuudesta. Moni asia vaatii osin kipeitä ja vaikeitakin päätöksiä, mutta uskomme siihen, että pääsemme tällä hallituskaudella rakentamaan monin eri tavoin siltaa parempaan tulevaan.”
Miten työelämän murros näkyy valtionhallinnossa?
”Nopeatempoisuus ja kompleksisuus ovat lisääntyneet paljon. Monikaan asia ei ole enää ratkaistavissa yksittäisellä hallinnon alalla vaan se vaatii yli hallinnonalan rajojen menevää yhteistyötä ja päätöksentekoa”, Ikonen korostaa.
”Moni asia edellyttää nopeita ratkaisuja, mutta samaan aikaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Se on mielestäni yksi hyvän hallinnon periaate: pidetään katse tätä hetkeä pidemmällä silmiä lähellä olevilta asioilta sulkematta, ja tehdään kauaskantoisia päätöksiä huolimatta siitä, että ympärillä on kiirettä ja kohinaa.”
”Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että työntekemisen paikkariippumattomuus vaatii suurta harppausta, joka on vasta joskus edessäpäin. Sitten tuli korona, joka pakotti digiloikkaan odotettua nopeammin. Nyt monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen monine muutoksineen. On pidettävä huolta yhteisöllisyydestä ja hyvästä johtamisesta uudenlaisessa työympäristössä sekä pohdittava myös sitä, miten toimitilat tukevat uudenlaista työtekemisen tapaan, miksi työpaikalle ylipäätään tullaan tai miten tiloja voitaisiin jakaa.”
Kuinka paljon ministeri voi tehdä monipaikkaisesti töitä?
”Ei kovinkaan paljon”, Ikonen naurahtaa. Pääasiassa ministerin työpaikka löytyy valtioneuvoston linnasta ja Arkadianmäeltä, joissa eduskunta, hallitus ja ministeriryhmät kohtaavat. Esimerkiksi luottamusäänestyksiä ei tehdä etänä, vaikka se teknisesti olisi mahdollista.
”Kyllä sitä nappia painetaan paikan päällä suuressa istuntosalissa. Eduskunta on hyvin perinteinen organisaatio, joka tarkoittaa myös sellaista arvovaltaa, josta halutaan pitää kiinni. Vaikka arvostan etätyömahdollisuuksia uskon, että usein paras yhteisö syntyy kasvokkain tavatessa. Kun halutaan yhdessä innostua kehittämään, tarvitaan kohtaamisia.”
Teams on ministerin työssäkin osa arkea. ”Vaikka työ edellyttää liikkumista eri puolilla Suomea, siirtymät voi digitaalisten työkalujen ansiosta hyödyntää työntekemiseen joustavammin ja helpommin kuin ennen.”
Millainen valtio on tänä päivänä työnantajana?
Ikonen näkee valtion vakaana, kilpailukykyisenä ja kiinnostavana työnantajana.
”Koskaan ei saa olla liian tyytyväinen saavutettuun tilaan, vaan aina pitää kehittää ja pohtia, miten hyvää johtamista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa tehdään. Olemme muun muassa päivittämässä henkilöstöstrategiaamme, uudistamassa VM-baroa, kehittämässä henkilöstön työhyvinvointia monin käynnissä olevin hankkein, uudistamassa rekrysivustoja ja tarkastelemassa monipaikkaisuuteen liittyviä uusia mahdollisuuksia.”
”Lähtötaso on hyvä, mutta haluamme kehittyä paremmaksi osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Pitää myös tunnistaa valtion moninaisuus, monipuolisuus ja erityislaatuisuus työnantajana. Meidän tulee miettiä, miten parhaat edellytykset turvataan erilaisissa työtehtävissä”, Ikonen pohtii.
