Nyt puhutaan hyvinvointitaloudesta, mutta mitä se tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan? Vastaus liittyy kestävän hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen nykyisille ja tuleville sukupolville.
Hyvinvointitalous on noussut viime vuosina vahvasti niin kansainväliseen kuin kotimaiseen keskusteluun. Taustalla on erityisesti vauraita valtioita koskeva yhteinen ilmiö: sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella.
”Yksikään maa ei ole pystynyt saavuttamaan korkeaa elintasoa ylittämättä planeetan ekologisia rajoja. Tulevien sukupolvien hyvinvointi edellyttää nykyisten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten varantojen kestävää käyttöä”, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) erityisasiantuntija Markku Malkamäki sanoo.
Suomessa hyvinvointitaloudellista ajattelua on kehitetty reilun kymmenen vuoden ajan – alkuun kansalaisjärjestölähtöisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten toimesta. Lisää painoarvoa käsite sai 2019, kun valtioneuvosto valitsi hyvinvointitalouden yhdeksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiseksi teemaksi. Kehittämistyötä käsitteen tiimoilta on sittemmin jatkettu valtioneuvoston tasolla.
”Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse mistään utopiasta”
THL toteutti vuosien 2022-2025 aikana Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektin, jossa Suomelle laadittiin ehdotus hyvinvointitalouden kansallisen tason ohjausmalliksi ja seurantamittaristoksi.
”Käsitteelle hyvinvointitalous ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa määritelmää. Määrittelimme hyvinvointitalouden projektissa päätöksenteon lähestymistavaksi, jonka tavoitteena on turvata kestävän hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville”, Malkamäki tiivistää.
Projektissa kartoitettiin hyvinvointitalouden parhaita kansainvälisiä käytäntöjä, tehtiin kansallista selvitys- ja sidosryhmätyötä sekä kehitettiin hyvinvointia edistävien toimenpiteiden arviointia ja hyvinvointitalouden tietopohjaa viiden tutkimushankkeen avulla.
”Emme ole keksineet mitään sellaista, jota ei olisi jo jossain tehty. Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse mistään utopiasta. Olemme hakeneet oppia Suomea edellä olevista maista, keränneet paljon tietoa ja kehittäneet ehdotusta suomalaiseksi ohjausmalliksi.”
”Pelkkä kehityksen seuranta ei ole hyvinvointitaloudellista ohjausta”
Oppia haettiin hyvinvointitalouden edelläkävijämaiden lähestymistavoista ja ohjauskäytännöistä. Mallimaiksi valikoituivat Alankomaat, Islanti, Italia, Ruotsi, Skotlanti, Uusi-Seelanti, Wales, Irlanti, Kanada ja Viro.
Kyseissä maissa on Malkamäen mukaan kehitetty tapoja soveltaa hyvinvointitalouden lähestymistapaa kansallisen tason päätöksentekoon. Vertailussa tarkasteltiin, miten päätöksentekoon on pystytty tuomaan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tasapainoista tarkastelua sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin näkökulmaa.
Työn tuloksena syntyi ehdotus Suomen hyvinvointitalouden seurantamittareiksi ja keväällä julkaistaan verkkopohjainen käyttöliittymä jossa kaikki kansalaiset voivat seurata mittareiden kehitystä Mittariston avulla Suomessa voidaan käynnistää kestävää hyvinvointia korostava hyvinvointitaloudellinen tarkastelu, jossa arvioidaan väestön hyvinvoinnin tilaa ja kehitystä samaan aikaan kustakin kolmesta kestävyyden näkökulmasta.
”Arvioiden hyvinvoinnin ja kestävyyden kehityksestä tulisi ohjata päätöksentekoa. Pelkkä kehityksen seuranta ei ole hyvinvointitaloudellista ohjausta”, Malkamäki toteaa.
”Kriittiset kehitysaskeleet kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan”
Projektin myötä syntyi myös ehdotus ohjausmallista, joka perustuu ohjauksen kehittämisen tarpeisiin kolmella osa-alueella: strategisessa ohjauksessa, resurssiohjauksessa ja informaatio-ohjauksessa.
”Nämä kriittiset kehitysaskeleet kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan hyvinvointitaloudellisen kansallisen ohjauksen kehittämiselle. Ideaalitilanteessa Suomen tulisi edetä näissä kaikissa”, Malkamäki sanoo.
”Strategisessa ohjauksessa ehdotamme, että hallitus ottaisi käyttöön pitkän aikavälin hyvinvointitavoitteet hallitusohjelman suunnittelussa ja että Eduskunta vakiinnuttaisi tavoitteiden raportoinnin lainsäädännöllä. Lisäksi ehdotamme tulevaisuusvaltuutetun nimittämistä.”
Resurssiohjauksen osalta projekti ehdottaa, että valtiovarainministeriö kokeilisi vertailumaissa käytössä olevia hyvinvointibudjetointia tukevia työkaluja ja sisällyttäisi hyvinvointitaloudellisen tarkastelun julkisen talouden suunnitelmaan. Ministeriöiden tulisi myös arvioida talousarvioehdotustensa ylisukupolvisia vaikutuksia.
”Informaatio-ohjauksen edistämiseksi ehdotamme, että sektoritutkimuslaitokset yhdistäisivät tietoa sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Lisäksi hyvinvointitalouden indikaattorit tulisi integroida poikkihallinnollisiin tavoitteisiin ja niiden seurantaan”, Malkamäki lisää.
”Meillä on hyvät lähtökohdat hyvinvointitalouden kehittämiselle”
Ohjausmalli on esitelty tammikuussa 2025 valtion johdolle. Projektiryhmä ehdottaa nyt pitkän aikavälin hyvinvointitavoitteiden valmistelemista prosessin kautta, joka sisältäisi laajan kansalaiskuulemisen.
Kansalaisyhteiskunnalla on jo ollut projektissa keskeinen rooli. Syyskuussa 2023 lähes 400 järjestö- ja neljännen sektorin toimijaa kutsuttiin vastaamaan verkkokyselyyn, joka kartoitti keskeisiä indikaattoreita suomalaisten hyvinvoinnin ja sen seurannan kannalta.
”Nyt tavoitteena olisi tuottaa tietoa siitä, millaisen Suomen kansalaiset haluavat rakentaa nykyisille ja tuleville sukupolville. Prosessi voisi sijaita esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnassa, mutta toteutettaisiin poikkihallinnollisesti”, Malkamäki kertoo.
”Meillä on Suomessa hyvät lähtökohdat hyvinvointitalouden kehittämiselle – olemmehan edelleen maailman onnellisin kansakunta. Nyt on vain tehtävä mallista totta.”
