Suomalaisten lukutaito heikkenee samaan aikaan, kun entistä useammat yhteiskunnan palvelut toimivat tekstien varassa. Ilmiöstä ja ratkaisuista keskusteltiin 27.8. Aamu Kelassa -tilaisuudessa, jonka voit katsoa tallenteelta.
Suomalaisten lukutaito heikkenee. Useamman kuin joka viidennen 9.-luokkalaisen lukemisen taso on niin heikko, että sillä ei pärjää yhteiskunnassa. Näin kertoo meille tuorein Pisa-tutkimus. Väestö myös ikääntyy, ja Suomessa asuu aiempaa enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Elokuun lopulla Kelassa kokoontui joukko asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten julkishallinnon organisaatioiden tulisi reagoida lukutaidon heikentymiseen. Millaisia haasteita ja odotuksia lukutaidon heikentymisestä seuraa julkishallinnolle, ja miten niitä pitäisi ratkoa? Millaisia julkihallinnon palvelujen, tekstien ja kielenkäytön pitäisi olla, jotta ne olisivat jatkossakin asiakkaille ymmärrettäviä?
Aamu Kelassa -tilaisuudessa aiheesta keskustelivat oppikirjailija, lukutaidon opettaja ja toimittaja Aleksis Salusjärvi Lukukeskus ry:n Sanat haltuun -hankkeesta, luku- ja kirjoitustaidon tutkija, kasvatustieteiden professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta, hyvän virkakielen ja selkokielen edistäjä, erityisasiantuntija Henna Kara Kotimaisten kielten keskuksesta ja viranomaistekstien selkeyttämisen asiantuntija, kielenhuoltaja Heidi Träff Kelasta.
Lukutaito ja selkeät tekstit ovat avaimia osallisuuteen
Millaiset keskustelun näkökulmat puhuttelivat minua kielenhuoltajana? Ainakin se, että yhteiskunta ja sen palvelut ovat tekstivaltaistuneet ja digitalisaation myötä niin tulee olemaan myös jatkossa. Lukutaito onkin väline, jonka avulla ihminen voi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, käyttää oikeuksiaan ja hoitaa velvollisuuksiaan.
Jotta kukaan ei jäisi yhteiskunnassa ulkopuolelle, viranomaisten täytyy varmistaa, että palvelujen tekstit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja asiallisia. Selkeät ja selkokieliset tekstit edistävät yhdenvertaisuutta ja demokratiaa, ja tekstejä selkeyttämällä varmistetaan, että asiakkaan oikeusturva toteutuu. Epäselvä kieli jättää tilaa dis- ja misinformaatiolle.
Tärkeä huomio oli myös se, että tekstit eivät parane itsestään. Niitä selkeyttämään tarvitaan kielen asiantuntijoita ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Selkeän kielen edistäminen kannattaa, koska se tehostaa hallinnon toimintaa ja tuo säästöjä. Selkeistä teksteistä hyötyvät kaikki.
Jäikö Aamu Kelassa -tilaisuus katsomatta?
Voit seurata koko keskustelun yleisökysymyksineen tallenteelta, johon on linkki alla. Tallenteella on myös Kelan pääjohtajan Outi Antilan avauspuheenvuoro. Tilaisuuden juonsi viestinnän asiantuntija Saara Salonen Kelasta.
Aamu Kelassa -tapahtumat ovat ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia Kelan kumppaneille, sidosryhmille ja muille aiheista kiinnostuneille. Aiemmin järjestettyihin Aamu Kelassa -tilaisuuksiin ja niiden tallenteisiin voit tutustua verkkosivulla Tapahtumat (kela.fi).
