Valtiolla töissä olevia virkahenkilöitä asuu 1 056 eri postinumeroalueella. Suomessa on yhteensä 3 026 postinumeroaluetta, joten virkahenkilöitä on 35 %:ssa alueista. Kuten arvata saattaa, tiheimmät virkahenkilökeskittymät löytyvät suurimpien kasvukeskusten läheltä.
Muun muassa tällaisia lukuja tutkimme, kun pohdimme julkishallinnon tulevia tilatarpeita. Työelämää muovaava digitalisoitumisen murros toi etätyön tutuksi jo ennen COVID19-pandemiaa, mutta viimeistään sen myötä työskentely kotoa käsin on muuttunut arjeksi isolle osalle virkahenkilöstöä. Tämä herättää useita kysymyksiä:
- Millaisia muutoksia tämä mahdollisesti tarkoittaa henkilöstön maantieteelliselle jakautumiselle?
- Kasvaako tarve uusille etä- tai yhteiskäyttötyöpisteille, kun työntekopaikka on yhä useammin muualla kuin tutussa virastorakennuksessa?
- Voisiko tulevaisuudessa työtä tehdä uusien etätyörutiinien, pilvipalveluiden ja muiden teknologioiden avulla täysin maantieteelliseen paikkaan sitoutumatta?
Maailmalla täysin hajautetut tiimit ja voittopuolisesti etätyötä tekevät yritykset ovat jo arkipäivää, joskin tuskin missään vielä normi. Osa suuryrityksistä on kuitenkin jo alkanut tarjota mahdollisuuksia siirtyä täysipäiväiseen etätyöskentelyyn. Varmasti moni virkahenkilökin on jo tottunut ajatukseen, että ainakin osan vuodesta voisi tehdä töitä kokonaan etänä, vaikka mökiltä. Millaisia työkaluja ja osaamista tällaisen kehityksen tukemiseen tarvitaan, vai halutaanko sellaista edes tukea?
Mitä data kertoo?
Postinumeroaluepeiton perusteella ei tietenkään voida vastata yhteenkään näistä kysymyksistä. Kuitenkin se on yksi mittari, jonka avulla pystymme seuraamaan tämän megatrendiksikin kutsuttavan ilmiön kehitystä suhteessa valtiolla työskentelyyn.
Sopivalla tiedon yhdistelyllä pystymme ennakoivasti rakentamaan kuvaavampia indikaattoreita ja tarkempia malleja, joilla mahdollisesti voimme vastata tällaisiin hankaliin kysymyksiin. Voimme muuttaa ongelmat mahdollisuuksiksi kehittyä ja kehittää toimintaa.
