Julkista keskustelua seuraamalla ei voi välttyä johtopäätökseltä, että hyvinvoinnin lisääminen edellyttää aina lisää resursseja julkisissa palveluissa. Ja päinvastoin, mikäli resursseja vähennetään, on se aina suoraan pois hyvinvoinnista. Julkisten palveluiden resursoinnilla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin, mutta vaikutusyhteys ei ole niin suoraviivainen kuin mitä leikkauskeskustelusta voisi päätellä.
Mitä on ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta?
Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta on uusi tapa selvittää, millaisia hyvinvointia tuottavia vaikutuksia palveluilla on ja mihin resurssit oikeasti kannattaa kohdistaa. AuroraAI -kehittämisohjelmassa toteutettiin pilotti, joka kohdistui ”huolehtiviin nuoriin” eli nuoriin ihmisiin, joiden huoltaja on sairastunut vakavasti. Tavoitteena oli muodostaa kokonaisarvio tämän elämäntapahtuman vaikutuksista nuoren elämään ja samalla hahmotella, miten vaikuttavuutta tulisi laskea ihmiskeskeisesti myös muissa elämäntapahtumissa.
Ihmiskeskeisellä vaikuttavuuslaskennalla selvitetään, millaisia hyvinvointia tuottavia vaikutuksia palveluilla on ja mihin resurssit oikeasti kannattaa kohdistaa.
Pilotissa tarkasteltavaksi elämäntapahtumaksi valittiin aikuisen vakava sairastuminen (kuten syöpä) tai merkittävän mielenterveys- tai päihdeongelman kehittyminen. Tutkimusten mukaan joka neljäs lapsi tai nuori kohtaa tällaisen elämäntapahtuman jossain vaiheessa ennen täysi-ikäisyyttään. Tällaisen elämäntilanteen seurauksena sairastuneen ihmisen läheisillä on suuri todennäköisyys alkaa voida huonosti ja sairastua myös itse. Ennen kaikkea huolen pitkäkestoiset vaikutukset sairastuneen ihmisen lapsiin ovat merkittävät. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu – kiteyttää vankkaa kokemustietoa laskentaan tuonut Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry.
Ihmiskeskeisessä vaikuttavuuslaskennassa arvioidaan elämäntilanteen keskeisiä ilmiöitä ja niiden todennäköisyyksiä. Laskennassa huomioidaan muun muassa, miten moni nuori tarvitsee koulussa tukea ja miten usein elämäntilanne heijastuu edelleen aikuisiän terveyteen ja työllisyyteen. Inhimillisen kärsimyksen ohella elämäntapahtumasta aiheutuvat lisäkustannukset julkiselle sektorille ovat suuruusluokaltaan joka vuosi 1 000 M€. Luvut ja niiden arvioimiseen käytetyt menetelmät on avattu tarkemmin pilotista julkaistussa raportissa.
Miten voimme johtaa yhtäaikaisesti hyvinvointia ja säästöjä?
Lukujen ja menetelmien rinnalla pilotin tärkeä tulos oli kiteytynyt ymmärrys siitä, miten nykyiset johtamisen rakenteet estävät meitä ohjautumasta vaikuttavuuden mukaan. Keskeisin syy on yhtäältä liian yksityiskohtainen ja toisaalta taas liian lyhytjänteinen kulujen seuranta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mittaamme tulosyksiköiden suoritteita vuositasolla, koska se on helppoa. Laajempi ymmärrys ihmisten elämäntapahtumien ja palvelujärjestelmän toimintamallien systeemisestä kokonaisuudesta avaa uuden näkökulman hyvinvoinnin ja säästöjen yhtäaikaiseen lisäämiseen kestävällä tavalla. Kun resurssit kohdennetaan väärin, ihmiset kärsivät ja rahaa palaa.
Liian yksityiskohtainen tai lyhytjänteinen kuluseuranta estää ohjautumasta vaikuttavuuden mukaan.
Resursseja voidaan kohdentaa tunnistamalla systeemisiä ”vipupisteitä”, joissa voidaan saada aikaan haluttuja muutoksia. Yksi pilotissamme tunnistettu vipupiste oli tilanne, jolloin “aikuinen saapuu mielenterveys- tai päihdeosastolle”. Nykyinen johtamisjärjestelmä ohjaa työntekijöitä hoitamaan tilanteessa vain perheen aikuisen, ei koko perhettä. Tällöin ohjataan toimimaan vaikuttavuuden näkökulmasta väärällä tavalla. Huomio kiinnittyy pelkästään huonosti voivaan aikuiseen, ja hänen lastensa vointi jää huomioimatta. Vaikuttava muutos olisi toimia systeemin vipupisteessä sopivasti toisin. Kun aikuinen saapuu osastolle, kysyttäisiin, onko hänellä lapsia. Mikäli on, alettaisiin toimia koko perheen hyvinvoinnin eteen. Muutoksen voi tehdä heti. Tähän ei tarvita uusia hankkeita, eikä välttämättä edes paljoa lisäresursseja. Parhaimmillaan myös lapsille ja nuorille ajoissa saatu apua vähentää heidän kärsimystään ja säästää mittavasti yhteiskunnan varoja.
Miten ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta etenee?
Ensimmäinen vaikuttavuuslaskenta vakuutti siitä, että hyvinvointia ja säästöjä voidaan saavuttaa yhtäaikaisesti. Tämän seurauksena mallia on alettu hyödyntää myös muiden ilmiöiden parissa. Parhaillaan on käynnissä työperäisen maahanmuuton ja toisen asteen opiskelun ihmiskeskeiset vaikuttavuuslaskennat sekä ihmiskeskeisen mittaamisen ja talouden ennustamisen kokeilu.
Ihmiskeskeisyys edistyy parhaiten yhdessä oppien. Tule mukaan ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan oppimisverkostoon. Seuraava tapaaminen on 16.11. klo 13–15. Siellä Tampereen Kansainvälisen osaamisen palveluiden johtaja Mari Taverne jakaa kokemuksia työperusteisen maahanmuuton vaikuttavuuslaskennasta. Tilaisuuden tarkemmat tiedot ja linkki löytyvät täältä. Tervetuloa mukaan!
