Monipaikkainen työ sujuvoittaa arkea

Valtiokonttorissa taloustietoarkkitehtina työskentelevän Atte Virtasen elämässä on hiljattain tapahtunut merkittäviä muutoksia. Helsingissä aiemmin asunut ja töitä tehnyt Virtanen muutti perheineen Jyväskylään muutama kuukausi sitten. Virtanen tekeekin jatkossa töitä lähes täysimääräisesti etänä.

Korona-aika on vauhdittanut monipaikkaisuutta ja etätyöskentelyn yleistymistä myös valtiolla. Koska monet tehtävät on mahdollistaa hoitaa täysin etätyöskentelynä, on töitä yhä enenevissä määrin tehty pidemmänkin matkan takaa.

Myös Virtanen toteaa, että korona-aika ja yksityiselämän tapahtumat herättivät ajatuksen siitä, että nyt jos koskaan elämäntilanne olisi otollinen muutolle kauemmas Helsingistä.

– Ajattelimme puolisoni kanssa, että tässä on sellainen sauma, jossa voi kokeilla, miltä elämä maistuu pienemmässä kaupungissa lähempänä tukiverkostoja, Virtanen taustoittaa.

Muutos on tuonut mukanaan paljon hyvää

Muutoksen parhaiksi puoliksi Virtanen listaa erityisesti arjen helpottumisen, sillä lähiympäristö on aiempaa lapsiystävällisempää. Myös tukea ja apua lastenhoitoon löytyy läheltä. Hän kuitenkin naurahtaa muutoksen olevan vielä niin tuore, että ympäristön vaihdoksen muistaa usein vasta, kun lähtee kotoa ulos.

Työnantajan kanssa elämänmuutoksesta ei tarvinnut vääntää kättä, vaan sopiminen sujui helposti.

– Siinä ei ollut ongelmia. Teimme töissä sopimuksen, että jatkossa käyn keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa, tai aina tarvittaessa Helsingin konttorilla. Se on siis edelleen ensisijainen työpaikkani, Virtanen sanoo.

Etätöitä Virtanen on kuitenkin tehnyt jo pitkään. Viimeksi hän on käynyt Valtiokonttorin toimistolla maaliskuussa 2020, eikä työtehtävien hoitamisen suhteen ole tässä välissä ilmaantunut ongelmia. Etätyöskentelyn parhaiksi puoliksi Virtanen nostaa esimerkiksi työmatkoihin käytetyn ajan vapautumisen.

– Parasta on, että fyysiset siirtymät eivät vie enää aikaa. Lisäksi esimerkiksi Teamsin kautta työparityöskentely sujuu todella hyvin, kun ruudun jakaminen helpottaa saman asian yhdessä katsomista, Virtanen kuvailee.

Myös töihin keskittyminen on helpompaa etäoloissa, joissa avokonttorin hälinä ja vapaan neuvotteluhuoneen etsiminen eivät häiritse päivän kulkua. Samaan aikaan Virtanen miettii, että kenties työtilojen on jatkossa muututtava vastaamaan uutta työelämää, jossa etätyöskentely on aiempaa tavanomaisempaa.

Yhteisöllisyys ei unohdu, mutta se muuttuu

Etätyö ja monipaikkaisuus tuovat mukanaan myös haasteita, ja käytäntöjen suhteen on vielä kehitettävää. Erityisesti yhteisöllisyyden kokemus ja työyhteisöön kiinnittyminen eivät käy yhtä luonnollisesti etäältä työskennellessä.

– Työtehtäväthän sujuvat erinomaisesti etänä, mutta työkavereita olisi kiva nähdä livenäkin. Yhteisöllisyyttä ei samalla tavalla oikein ole, Virtanen sanoo.

– Monesti tuntuu, että etäpalaverit jäävät asiasisältöisiksi ja persoonattomiksi. Toimistolla tulee enemmän juteltua niitä näitä. Olisi hyvä kehityssuunta, jos sellaista kanssakäymistä saisi etätyöskentelyn lomaan luontevasti lisättyä, hän jatkaa.

Monipaikkaisuus on tulevaisuutta

Valtakunnallinen etätyösuositus on pian tulossa päätökseen, ja työskentelyn uusia järjestelyjä mietitään jo kuumeisesti. Monien arvailujen mukaan entiseen ei kuitenkaan ole paluuta, ja etätyön yleistyminen sekä paikasta riippumaton työn tekeminen ovat tulleet jäädäkseen.

Virtanen uskoo, että monipaikkaisuus on myös valtion työelämän tulevaisuutta. Näin on etenkin sellaisissa töissä, joissa ei ole välttämätöntä työskennellä toimistolla kahdeksan tuntia päivässä. Monipaikkaisuuden yleistymisessä onkin monia etuja.

– Monipaikkaisuus mahdollistaa esimerkiksi sen, että kaikkien ei enää tarvitse asua niin lähellä varsinaista työpaikkaa ja työnantajan tarjoamia tiloja, eli rekrytointeja voidaan tehdä laajemmalta alueelta, hän sanoo.

– Uskoisin, että jatkossakin yhä enemmän mennään siihen suuntaan, että ihmiset tekevät etätöitä. Siinä on niin paljon hyviä puolia. Kaikki osallistujat tuskin menevät jatkossa enää kovin usein fyysisesti yhteen samaan kokoushuoneeseen, Virtanen pohtii.

Kirjoittaja

Amira Attia

Viestintäkoordinaattori, Valtiokonttori

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *